Asiantuntijuutta etsimässä : kunnallisten jäsenorganisaatioiden kokemuksia Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n kehittämistoiminnasta
Hourula, Jari (2010)
Hourula, Jari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110157
Tiivistelmä
Suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu asioiden instituutiotason hallinnointi, jolloin eri organisaatioille on valtiovallan toimesta annettu legitimoitu asiantuntija-asema. Tämän asiantuntija-aseman perusteella ne määrittävät oman toimialansa toimintakulttuuria, nykytrendejä ja tulevaisuuden suuntaa. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry on vuonna 1997 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka on erikoistunut työpajakentän ja sosiaalisen työllistämisen toimialan kehittämiseen. Yhdistyksen vuosittaisesta perusrahoituksesta vastaa opetusministeriö. Työpajayhdistyksellä oli vuoden 2009 lopussa 183 jäsenorganisaatiota, joista n. 50 % oli kunnallisia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n kunnallisten jäsenorganisaatioiden kokemuksia yhdistyksen kehittämistoiminnasta vuoden 2009 aikana. Selvitystyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka perusjoukkona olivat työpajayhdistyksen kunnalliset jäsenorganisaatiot (N=79). Tapaustutkimuksen teoriapohja rakentui pääkäsitteistä asiantuntijuus, kehittämisosaaminen ja yhteisöllisyys, joille kaikille määritettiin kaksi alakäsitettä. Opinnäytetyö voidaan käytettyjen tutkimusmenetelmien osalta jaotella kaksiosaiseksi kokonaisuudeksi, koska siihen kuului sekä määrällinen että laadullinen vaihe. Määrällisessä vaiheessa toteutettiin koko perusjoukon kattava sähköpostikysely ja laadullisessa vaiheessa kohdennettuja teemahaastatteluita. Opinnäytetyön aineisto on kerätty vuoden 2010 alkupuolella.
Opinnäytetyön tuloksissa paljastui, että vain puolet kunnallisista organisaatioista osallistui Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminnasta koettu hyöty keskittyi konkreettisten työmenetelmien, tuotetun materiaalia ja asiatiedon saamiseen. Lisäksi lähes puolet kunnallisista organisaatioista ei osallistunut tai ei tiennyt osallistuneensa yhdistyksen koordinoimaan alueelliseen verkostotoimintaan. Alueelliseen verkostotoimintaan osallistumisesta koettu hyöty oli vuorovaikutusta ja verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Sen sijaan valtakunnallisten työpajapäivien yhteydessä koettiin yhteisöllisyyden kokemuksia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta tapahtuvaa tiedon yhteisöllistä työstämistä. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n toimintakulttuuri sai myös osakseen kritiikkiä, joka kohdistui säätiö- ja yhdistysmuotoisten toimijoiden suosimiseen. Tutkimuksen perusteella Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:llä on kuitenkin asiantuntija-asema kunnallisten jäsenorganisaatioiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opetusministeriön toteuttamassa nuorten työpajatoiminnan valtakunnallisessa kehittämistyössä, aluehallintovirastojen toiminnassa ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n sisäisessä kehittämistoiminnassa, jotta kunnalliset työpajaorganisaatiot ja niiden kehittämistarpeet voidaan huomioida paremmin. Kaikkia ns. asiantuntijaorganisaatioita ja nykypäivän osaamiskeskuksia tulisi tarkastella niiden kohderyhmän kokemusten kautta, jotta saadaan selville asiantuntijatoiminnan kohderyhmälle tuottama hyöty. Aito asiantuntija-asema annetaan toimialan organisaatioiden kokemuksesta ja toimesta, ei rahoittajatahon legitimoimalla asiantuntijastatuksella.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n kunnallisten jäsenorganisaatioiden kokemuksia yhdistyksen kehittämistoiminnasta vuoden 2009 aikana. Selvitystyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka perusjoukkona olivat työpajayhdistyksen kunnalliset jäsenorganisaatiot (N=79). Tapaustutkimuksen teoriapohja rakentui pääkäsitteistä asiantuntijuus, kehittämisosaaminen ja yhteisöllisyys, joille kaikille määritettiin kaksi alakäsitettä. Opinnäytetyö voidaan käytettyjen tutkimusmenetelmien osalta jaotella kaksiosaiseksi kokonaisuudeksi, koska siihen kuului sekä määrällinen että laadullinen vaihe. Määrällisessä vaiheessa toteutettiin koko perusjoukon kattava sähköpostikysely ja laadullisessa vaiheessa kohdennettuja teemahaastatteluita. Opinnäytetyön aineisto on kerätty vuoden 2010 alkupuolella.
Opinnäytetyön tuloksissa paljastui, että vain puolet kunnallisista organisaatioista osallistui Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminnasta koettu hyöty keskittyi konkreettisten työmenetelmien, tuotetun materiaalia ja asiatiedon saamiseen. Lisäksi lähes puolet kunnallisista organisaatioista ei osallistunut tai ei tiennyt osallistuneensa yhdistyksen koordinoimaan alueelliseen verkostotoimintaan. Alueelliseen verkostotoimintaan osallistumisesta koettu hyöty oli vuorovaikutusta ja verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Sen sijaan valtakunnallisten työpajapäivien yhteydessä koettiin yhteisöllisyyden kokemuksia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta tapahtuvaa tiedon yhteisöllistä työstämistä. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n toimintakulttuuri sai myös osakseen kritiikkiä, joka kohdistui säätiö- ja yhdistysmuotoisten toimijoiden suosimiseen. Tutkimuksen perusteella Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:llä on kuitenkin asiantuntija-asema kunnallisten jäsenorganisaatioiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opetusministeriön toteuttamassa nuorten työpajatoiminnan valtakunnallisessa kehittämistyössä, aluehallintovirastojen toiminnassa ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n sisäisessä kehittämistoiminnassa, jotta kunnalliset työpajaorganisaatiot ja niiden kehittämistarpeet voidaan huomioida paremmin. Kaikkia ns. asiantuntijaorganisaatioita ja nykypäivän osaamiskeskuksia tulisi tarkastella niiden kohderyhmän kokemusten kautta, jotta saadaan selville asiantuntijatoiminnan kohderyhmälle tuottama hyöty. Aito asiantuntija-asema annetaan toimialan organisaatioiden kokemuksesta ja toimesta, ei rahoittajatahon legitimoimalla asiantuntijastatuksella.