Ratkaisuja ruokaan
Editoija
Lauhanen, Risto
Mäki, Taru
Perämäki, Leena
Saarikoski, Silja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-88-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-88-5
Tiivistelmä
Kirjan I luvussa esitellään Etelä-Pohjanmaan ruokamaakuntaa sekä SeAMK Ruoka -yksikön toimintaa ja sen kärkiä. Ainoana Suomessa SeAMK Ruoka tarjoaa alan 10 korkeakoulutason opetusta kokonaisvaltaisesti pellolta pöytään –ketjussa. Yksiköstä valmistuu agrologeja, bio- ja elintarviketekniikan insinöörejä sekä restonomeja. Yksikkö järjestää ylemmän amk-tutkinnon koulutusta ”Ruokaketjun kehittäminen” -teemalla. Lisäksi SeAMK Ruoka toteuttaa opetusta tukevia tutkimus- ja kehittämishankkeita noin 30 kappaleen vuosivolyymilla ja runsaan miljoonan euron budjetilla.
Ruokaturvallisuus on keskeinen osa-alue ruokaketjussa. SeAMKin koulutuksessa ja TKI-toiminnassa vastuullisuus huomioidaan monin tavoin. Luvussa on kuvattu myös Agrobiotalous Seinäjoki -osaamisverkostoa ja Ruoka-yksikön asemaa sen osana Seinäjoen yliopistokeskuksen, Into Seinäjoen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. AB Seinäjoki on maakunnan ruoka-osaamisen näyteikkuna, jolla on keskeinen tehtävä eteläpohjalaisen ruokaprovinssin markkinoinnissa ja kansainvälistämisessä.
Kirjan II luku tarkastelee ruokaketjun yritystaloutta monipuolisesti. Ruokaketjun toimintaympäristö on haasteellinen alue, koska ala on luonnonoloista vahvasti riippuvainen. Maidontuotanto on taloudellisesti merkittävin maatalouden tuotantosuunta Etelä-Pohjanmaalla ja siksi tärkeäksi on koettu edistää tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta maitotilojen kilpailukykyä EU-ajan muuttuneessa toimintaympäristössä. Maatalouden keskittyminen suurempiin yksiköihin kasvattaa taloudellisia riskejä sekä riskiä hallita maatalousyrittäjien osaamista ja henkistä hyvinvointia. Ruokaketjun toisessa päässä haasteita ravitsemispalveluyrityksille tuovat kilpailuympäristön muutokset. Ruokaketjun liiketoiminnan kehittäminen edellyttää myös innovaatioita ja uusia yrityksiä. AB Seinäjoki on viime vuosina toiminut kehittämisalustana innovaatioille mm. Food Business Challenge -liikeideakilpailun kautta.
Kirjan III osio käsittelee digitalisaation merkitystä ruokaketjun tukena. Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ruokaketjun kehittämiseen. Luonnonvara-alan
kouluttajien yhteistoimintaa ja oppimisympäristöjen digitalisaatiota kehitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa, jossa tuotetaan biotalouden verkko-opetustarjontaa mm. biotalouspelin muodossa. Datan hyödyntäminen on tulevaisuudessa kasvava osa maatalousyrittäjien käytännön työkenttää. Ammattikorkeakoulu voi osaltaan kehittää toimintatapoja, joilla erilaisten maatalouskoneiden ja –laitteiden sensorien ja tietojärjestelmien tuottamaa raaka-dataa saadaan hyödynnettäväksi täsmämaataloudessa. Hankkeissa on mahdollista myös kouluttaa maatalousyrittäjiä hyödyntämään tietoa itse. Ruokaketjun jäljitettävyys ja ruokaturvallisuus perustuvat suurelta osin datan hyödyntämiseen. Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää myös eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Paikkatietojärjestelmillä voidaan myös edistää luonnonvarojen kestävää ja monipuolista käyttöä.
Kirjan osassa IV kuvataan esimerkein ruokaketjun uusia tuotantoprosesseja. Ilmastonmuutos, maailman väestönkasvu ja globaali ruokapula edellyttävät uusia toimintamalleja. Hydroponinen kerrosviljely on moderni rehuntuotantomalli, jota
SeAMK Ruoka -yksikössä testataan alueen pilottitiloilla kesällä 2018. Hyönteistalous antaa puolestaan uusia mahdollisuuksia perinteisten tuotantotapojen rinnalle. Hyönteisruoasta on tullut uusi proteiinintuotantovaihtoehto länsimaissa. Luonnonvarojen ehtyminen ja ruokahävikin pienentäminen ovat luoneet osaltaan modernin kiertotalouden mallit myös ruokaketjun osaksi. SeAMK Ruoka yksikössä toteutetaan kolmea Sitran sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kiertotaloushanketta vuosina 2018-2020. Digitalisaatio ja automaatio toimivat myös kiertotalouden ja elintarviketuotannon prosessien tukena.
Kirjan luku V sisältää ravitsemukseen ja ruokaelämyksiin liittyviä artikkeleita. Ruoka moniaistillisena kokemuksena tarjoaa elämyksiä ja tutkimuksissa on selvitetty elämyksellisten ravintolakokemusten edellytyksiä.
Ruokainnovaatioiden syntymistä on kehitetty Ruokaverstas-hankkeen ja FoodBait–hankkeen työpajoissa, joissa osallistujajoukko koostuu yrityksistä, ruokaharrastajista eri ikäryhmistä ja ammateista, tutkijoista ja asiantuntijoista.Työpajoissa on kehitetty mm. uusia makuja ja tuotteita. Lasten ja nuorten terveys ja oikeanlainen ravitsemus ovat osa Seinäjoen Health Kids -brändiä, joka on herättänyt laajalti kiinnostusta maailmalla. SeAMK Ruoka kehittää parhaillaan Health Kids –teemaan liittyviä vientituotteita.
SeAMK Ruoka on Into Seinäjoen kanssa käynnistänyt maakunnallisen ruokamatkailua tukevan hankkeen, jossa yhtenä tavoitteena on saada yrityksen panostamaan lähiruokaan ja ruokapalveluiden laatuun. Toisaalla yrityslähtöisillä ja käytännönläheisillä opinnäytetöillä kehittämistoiminnan tulokset ja tuotokset jalkautuvat Seinäjoen ravintoloihin, mistä yhtenä esimerkkinä on Mannerheim-menu Seinäjoen ruokamatkailun tueksi.
Luvussa VI tarkastellaan SeAMK Ruokaa kansainvälisenä toimijana ja eteläpohjalaisen ruokaketjun kansainvälistäjänä. Koulutusvienti on yksi kärkiteema, jossa ruokaketjun osalta tehdään yhteistyötä viiden ammattikorkeakoulun kesken. Artikkeleissa kuvataan ruokaketjun kansainvälisiä verkostoja, joissa mukana toimiminen on välttämätöntä nykyaikaiselle ammattikorkeakoululle. Maatiloja digitaalisuuden innovaatioalustana kehittävä NEFERTITI–hanke on yksikön ensimmäinen EU:n puiteohjelmahanke Horisontti 2020 –ohjelmassa.
Luomutuotanto herättää kasvavaa kiinnostusta kuluttajien keskuudessa ja on ruokaturvallisuutta parhaimmillaan. Interreg Europe –ohjelman rahoittamassa SME Organics –hankkeessa alan eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa saatujen kokemusten pohjalta tuotettiin mm. Etelä-Pohjanmaan luomutoimintasuunnitelma.
Ruokaturvallisuus on keskeinen osa-alue ruokaketjussa. SeAMKin koulutuksessa ja TKI-toiminnassa vastuullisuus huomioidaan monin tavoin. Luvussa on kuvattu myös Agrobiotalous Seinäjoki -osaamisverkostoa ja Ruoka-yksikön asemaa sen osana Seinäjoen yliopistokeskuksen, Into Seinäjoen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. AB Seinäjoki on maakunnan ruoka-osaamisen näyteikkuna, jolla on keskeinen tehtävä eteläpohjalaisen ruokaprovinssin markkinoinnissa ja kansainvälistämisessä.
Kirjan II luku tarkastelee ruokaketjun yritystaloutta monipuolisesti. Ruokaketjun toimintaympäristö on haasteellinen alue, koska ala on luonnonoloista vahvasti riippuvainen. Maidontuotanto on taloudellisesti merkittävin maatalouden tuotantosuunta Etelä-Pohjanmaalla ja siksi tärkeäksi on koettu edistää tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta maitotilojen kilpailukykyä EU-ajan muuttuneessa toimintaympäristössä. Maatalouden keskittyminen suurempiin yksiköihin kasvattaa taloudellisia riskejä sekä riskiä hallita maatalousyrittäjien osaamista ja henkistä hyvinvointia. Ruokaketjun toisessa päässä haasteita ravitsemispalveluyrityksille tuovat kilpailuympäristön muutokset. Ruokaketjun liiketoiminnan kehittäminen edellyttää myös innovaatioita ja uusia yrityksiä. AB Seinäjoki on viime vuosina toiminut kehittämisalustana innovaatioille mm. Food Business Challenge -liikeideakilpailun kautta.
Kirjan III osio käsittelee digitalisaation merkitystä ruokaketjun tukena. Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ruokaketjun kehittämiseen. Luonnonvara-alan
kouluttajien yhteistoimintaa ja oppimisympäristöjen digitalisaatiota kehitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa, jossa tuotetaan biotalouden verkko-opetustarjontaa mm. biotalouspelin muodossa. Datan hyödyntäminen on tulevaisuudessa kasvava osa maatalousyrittäjien käytännön työkenttää. Ammattikorkeakoulu voi osaltaan kehittää toimintatapoja, joilla erilaisten maatalouskoneiden ja –laitteiden sensorien ja tietojärjestelmien tuottamaa raaka-dataa saadaan hyödynnettäväksi täsmämaataloudessa. Hankkeissa on mahdollista myös kouluttaa maatalousyrittäjiä hyödyntämään tietoa itse. Ruokaketjun jäljitettävyys ja ruokaturvallisuus perustuvat suurelta osin datan hyödyntämiseen. Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää myös eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Paikkatietojärjestelmillä voidaan myös edistää luonnonvarojen kestävää ja monipuolista käyttöä.
Kirjan osassa IV kuvataan esimerkein ruokaketjun uusia tuotantoprosesseja. Ilmastonmuutos, maailman väestönkasvu ja globaali ruokapula edellyttävät uusia toimintamalleja. Hydroponinen kerrosviljely on moderni rehuntuotantomalli, jota
SeAMK Ruoka -yksikössä testataan alueen pilottitiloilla kesällä 2018. Hyönteistalous antaa puolestaan uusia mahdollisuuksia perinteisten tuotantotapojen rinnalle. Hyönteisruoasta on tullut uusi proteiinintuotantovaihtoehto länsimaissa. Luonnonvarojen ehtyminen ja ruokahävikin pienentäminen ovat luoneet osaltaan modernin kiertotalouden mallit myös ruokaketjun osaksi. SeAMK Ruoka yksikössä toteutetaan kolmea Sitran sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kiertotaloushanketta vuosina 2018-2020. Digitalisaatio ja automaatio toimivat myös kiertotalouden ja elintarviketuotannon prosessien tukena.
Kirjan luku V sisältää ravitsemukseen ja ruokaelämyksiin liittyviä artikkeleita. Ruoka moniaistillisena kokemuksena tarjoaa elämyksiä ja tutkimuksissa on selvitetty elämyksellisten ravintolakokemusten edellytyksiä.
Ruokainnovaatioiden syntymistä on kehitetty Ruokaverstas-hankkeen ja FoodBait–hankkeen työpajoissa, joissa osallistujajoukko koostuu yrityksistä, ruokaharrastajista eri ikäryhmistä ja ammateista, tutkijoista ja asiantuntijoista.Työpajoissa on kehitetty mm. uusia makuja ja tuotteita. Lasten ja nuorten terveys ja oikeanlainen ravitsemus ovat osa Seinäjoen Health Kids -brändiä, joka on herättänyt laajalti kiinnostusta maailmalla. SeAMK Ruoka kehittää parhaillaan Health Kids –teemaan liittyviä vientituotteita.
SeAMK Ruoka on Into Seinäjoen kanssa käynnistänyt maakunnallisen ruokamatkailua tukevan hankkeen, jossa yhtenä tavoitteena on saada yrityksen panostamaan lähiruokaan ja ruokapalveluiden laatuun. Toisaalla yrityslähtöisillä ja käytännönläheisillä opinnäytetöillä kehittämistoiminnan tulokset ja tuotokset jalkautuvat Seinäjoen ravintoloihin, mistä yhtenä esimerkkinä on Mannerheim-menu Seinäjoen ruokamatkailun tueksi.
Luvussa VI tarkastellaan SeAMK Ruokaa kansainvälisenä toimijana ja eteläpohjalaisen ruokaketjun kansainvälistäjänä. Koulutusvienti on yksi kärkiteema, jossa ruokaketjun osalta tehdään yhteistyötä viiden ammattikorkeakoulun kesken. Artikkeleissa kuvataan ruokaketjun kansainvälisiä verkostoja, joissa mukana toimiminen on välttämätöntä nykyaikaiselle ammattikorkeakoululle. Maatiloja digitaalisuuden innovaatioalustana kehittävä NEFERTITI–hanke on yksikön ensimmäinen EU:n puiteohjelmahanke Horisontti 2020 –ohjelmassa.
Luomutuotanto herättää kasvavaa kiinnostusta kuluttajien keskuudessa ja on ruokaturvallisuutta parhaimmillaan. Interreg Europe –ohjelman rahoittamassa SME Organics –hankkeessa alan eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa saatujen kokemusten pohjalta tuotettiin mm. Etelä-Pohjanmaan luomutoimintasuunnitelma.