Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten vaikutus poliisin tietoon tulleeseen rasistiseen viharikollisuuteen vuosina 2014-2016
Lindström, Jan (2018)
Lindström, Jan
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718435
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään, oliko Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden, kiintiöpakolaisten ja ensimmäisen oleskeluluvan saaneiden lukumäärällä vaikutusta rasististen vihamotiivin sisältäneiden viharikosten määrään vuosina 2014-2016. Lisäksi selvitetään, ilmenikö vuosien 2014-2016 rasististen vihamotiivin sisältäneiden rikosten asianomistajien joukossa tiettyjä kansallisuuksia muita enemmän. Tähän pyritään vertaamalla Poliisiammattikorkeakoulun Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa -katsauksia vuosilta 2014-2016 maahanmuuton, turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten lukumäärään samalta ajalta. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yleisin viharikoksen motiivi, joka oli vuosien 2014-2016 vuosien tilastojen perusteella uhrin etninen tai kansallinen tausta.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että viharikosten ja rasistisen motiivin sisältäneiden viharikosten lukumäärä kasvoi Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten lukumäärän kasvaessa. Vuosia 2014-2016 verratessa kuitenkin havaittiin, että vaikka rasistisen motiivin sisältäneiden viharikosten kappalelukumäärä kasvoi vuonna 2015 Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten lukumäärään kasvaessa, prosentuaalisesti rasistisen motiivin sisältäneiden viharikosten määrä kuitenkin laski vuodesta 2014. Vuonna 2016 lukumäärä nousi vuoden 2014 tason yläpuolelle. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, ettei tietyn kansallisuuden Suomeen saapumisen lukumäärällä ollut suoraa vaikutusta kyseisen kansallisuuden rasistisen motiivin sisältäneiden rikosten asianomistajaksi tilastoitumisen lisääntymiseen.
Lisäksi tutkimuksessa nousee esiin kansallisuuksia, joiden edustajia tilastoitiin prosentuaalisesti eniten rasistisen motiivin sisältäneiden viharikosten asianomistajaksi. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, ettei rasistinen viharikollisuus kohdistunut vuosina 2014-2016 ainoastaan Suomeen juuri saapuneisiin kansallisuuksiin, vaan ylipäätään muihin kuin etniseltä alkuperältään kantasuomalaisiin.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että viharikosten ja rasistisen motiivin sisältäneiden viharikosten lukumäärä kasvoi Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten lukumäärän kasvaessa. Vuosia 2014-2016 verratessa kuitenkin havaittiin, että vaikka rasistisen motiivin sisältäneiden viharikosten kappalelukumäärä kasvoi vuonna 2015 Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten lukumäärään kasvaessa, prosentuaalisesti rasistisen motiivin sisältäneiden viharikosten määrä kuitenkin laski vuodesta 2014. Vuonna 2016 lukumäärä nousi vuoden 2014 tason yläpuolelle. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, ettei tietyn kansallisuuden Suomeen saapumisen lukumäärällä ollut suoraa vaikutusta kyseisen kansallisuuden rasistisen motiivin sisältäneiden rikosten asianomistajaksi tilastoitumisen lisääntymiseen.
Lisäksi tutkimuksessa nousee esiin kansallisuuksia, joiden edustajia tilastoitiin prosentuaalisesti eniten rasistisen motiivin sisältäneiden viharikosten asianomistajaksi. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, ettei rasistinen viharikollisuus kohdistunut vuosina 2014-2016 ainoastaan Suomeen juuri saapuneisiin kansallisuuksiin, vaan ylipäätään muihin kuin etniseltä alkuperältään kantasuomalaisiin.