Sakkolakiuudistus : lakiuudistuksen tavoitteet ja vaikutukset poliisin liikennevalvonnan tuloksiin

Abstract

Tässä tutkielmassa perehdytään sakkolakiuudistukseen ja tutkitaan sen vaikutuksia poliisin valvontatoimintaan. Tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuva rangaistuslainsäädäntö uudistui 1.12.2016, kun laki sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) tuli voimaan. Niin sanotun sakkolakiuudistuksen myötä poliisimiehille annettiin toimivalta määrätä tietyissä tapauksissa suoraan lainvoimaisia sakkomääräyksiä. Poliisin antaman sakkomääräyksen ja rikesakkomääräyksen käyttämisen ehdoksi säädettiin rikoksesta epäillyn suostumus. Uudistuksen arvioitiin säästävän syyttäjien työaikaa merkittävästi ja sillä ei arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia poliisin työtaakkaan.

Tutkielman alun oikeusdogmaattisessa osassa luodaan katsaus sakkomenettelyn historiaan Suomessa ja esitellään sakkolakiuudistuksen muutokset sekä tavoitteet suhteessa aiempaan lainsäädäntöön. Tutkielman myöhemmässä kvantitatiivisessa osassa tutkitaan ajanjaksolla 1.12.2014–30.11.2017 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen valvontatoiminnan paljastamien sakkomenettelytapausten määrän ja laadun kehitystä. Sakkomenettelytapausten määrää verrataan poliisin liikennevalvontaan käyttämän työajan määrään.

Tutkielmassa selviää, että tavanomaisessa liikennevalvonnassa kirjoitettujen sakkojen ja rikesakkojen määrä on vähentynyt tuntuvasti tutkittavana aikana lukumäärällisesti ja myös käytettyyn työaikaan suhteutettuna. Ajotapavalvonnan osalta sakkolakiuudistuksen myötä valvonnan tehokkuus on pudonnut selvästi. Suostumus jää saamatta noin prosentissa sakkomenettelytapauksista ja nämä tapaukset teettävät poliisille esitutkintatoimenpiteitä.