Kuorotuottaja – kohti vaikuttavampaa kuorotoimintaa
Vehkaperä, Mikko (2018)
Vehkaperä, Mikko
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818823
Tiivistelmä
Suomessa toimii lukematon määrä erityyppisiä, erikokoisia ja erilaisia tavoitteita itselleen asettaneita kuoroja. Lähes kaikki kuorot toimivat harrastajamaisesti, ja yleensä ainoa palkattu henkilö kuorossa on kuoronjohtaja. Suuri osa kuoroista järjestää julkisia esiintymisiä ja konsertteja. Vastuu näiden esiintymisten tuotannollisista asioista lankea useimmiten kuorolaisista kootulle hallitukselle, jolla ei kuitenkaan ole aikaa, intoa eikä osaamistakaan tuotantojen tehokkaaseen toteuttamiseen. Kuorojen toiminta jää usein niiden tavoitteita pienemmäksi. Samalla kuorotoiminnan vaikuttavuus kunnallisessa kulttuuripolitiikassa ja kulttuuripalvelujen tuottajana ei saavuta mahdollista potentiaaliaan.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, voisiko useamman kuoron yhdessä palkkaama ammattilainen – kuorotuottaja – ratkaista edellä mainitut ongelmat. Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton (SULASOL) tilaaman tutkimuksen tarkempana tavoitteena oli selvittää, voiko kuorotuottaja lisätä kuorotoiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua ja jos voi, millä tavoin; millaisia hyötyjä ja haittoja kuorotuottajasta voi eri osapuolille aiheutua sekä miten kuorotuottajan palkkaus voidaan käytännössä järjestää.
Opinnäytetyössä luotiin kattava katsaus tuottamisen ulottuvuuksiin kuorokentällä ja kuorotoiminnan kiinteään yhteyteen etenkin pienten paikkakuntien kulttuuritarjontaan. Työn keskiössä on kuorotoiminnan, kunnallisen kulttuuripolitiikan ja tuottajan työn risteymäkohtaan muodostuva kuorotuottajan tehtävä, joka mahdollistaa kaikkien kolmen osa-alueen synergisen kehittymisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Laajan teoreettisen pohdinnan lisäksi opinnäytetyössä hyödynnettiin monipuolisia menetelmiä: useiden kuoro- ja rahoittajahaastattelujen ja valtakunnallisen kuorokyselyn ohella toteutettiin kuukauden mittainen käytännön kokeilu viiden rovaniemeläisen kuoron kanssa.
Työn tuloksena syntyi kuorotuottajan palvelumalli, jossa kuvataan mm. kuorotuottajapalvelun tarkoitus, sisällöt, kohderyhmät, hinnat, rajaukset, vaikutukset, laadunarviointitavat ja rahoitusmahdollisuudet. Kuorotuottajan tehtävät on paketoitu neljäksi erilaiseksi palvelupaketiksi kolmen eri kokoluokan kuoroille. Keskeisenä kohderyhmänä ovat tavoitteellista kuorotoimintaa harjoittavat yhdistysmuotoiset aikuiskuorot, jotka palkatun kuorotuottajan avulla voivat tehostaa toimintaansa ja lisätä kulttuuripoliittista vaikuttavuuttaan. Kuorotuottajan hyödyt kytkeytyvät ennen kaikkea toimintojen ammattimaiseen suorittamiseen, uusien ideoiden generointiin sekä yhteiskunnallisen ulottuvuuden huomioimiseen. Laadultaan parantunut toiminta saa aikaan positiivisia alueellisia vaikutuksia sekä parantaa kulttuurin saavutettavuutta. Opinnäytetyössä selvitettiin myös erilaisten rahoitusmuotojen, kuten suoran palkkauksen, kunnallisen yhteishankkeen tai apurahatuottajan etuja ja haittoja.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Monitahoisesta aiheesta saatiin aikaan selkeä ja helposti markkinoitava palvelu. Luotu malli on suoraan hyödynnettävissä Sulasolin jäsenkuoroihin ja toimintapaikkakunnille ympäri Suomen. Malli voidaan myös oma-aloitteisesti ottaa käyttöön missä tahansa kuorossa tai millä tahansa paikkakunnalla. Malli tarjoaa uuden toimimisen tavan koko kuorokentälle.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, voisiko useamman kuoron yhdessä palkkaama ammattilainen – kuorotuottaja – ratkaista edellä mainitut ongelmat. Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton (SULASOL) tilaaman tutkimuksen tarkempana tavoitteena oli selvittää, voiko kuorotuottaja lisätä kuorotoiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua ja jos voi, millä tavoin; millaisia hyötyjä ja haittoja kuorotuottajasta voi eri osapuolille aiheutua sekä miten kuorotuottajan palkkaus voidaan käytännössä järjestää.
Opinnäytetyössä luotiin kattava katsaus tuottamisen ulottuvuuksiin kuorokentällä ja kuorotoiminnan kiinteään yhteyteen etenkin pienten paikkakuntien kulttuuritarjontaan. Työn keskiössä on kuorotoiminnan, kunnallisen kulttuuripolitiikan ja tuottajan työn risteymäkohtaan muodostuva kuorotuottajan tehtävä, joka mahdollistaa kaikkien kolmen osa-alueen synergisen kehittymisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Laajan teoreettisen pohdinnan lisäksi opinnäytetyössä hyödynnettiin monipuolisia menetelmiä: useiden kuoro- ja rahoittajahaastattelujen ja valtakunnallisen kuorokyselyn ohella toteutettiin kuukauden mittainen käytännön kokeilu viiden rovaniemeläisen kuoron kanssa.
Työn tuloksena syntyi kuorotuottajan palvelumalli, jossa kuvataan mm. kuorotuottajapalvelun tarkoitus, sisällöt, kohderyhmät, hinnat, rajaukset, vaikutukset, laadunarviointitavat ja rahoitusmahdollisuudet. Kuorotuottajan tehtävät on paketoitu neljäksi erilaiseksi palvelupaketiksi kolmen eri kokoluokan kuoroille. Keskeisenä kohderyhmänä ovat tavoitteellista kuorotoimintaa harjoittavat yhdistysmuotoiset aikuiskuorot, jotka palkatun kuorotuottajan avulla voivat tehostaa toimintaansa ja lisätä kulttuuripoliittista vaikuttavuuttaan. Kuorotuottajan hyödyt kytkeytyvät ennen kaikkea toimintojen ammattimaiseen suorittamiseen, uusien ideoiden generointiin sekä yhteiskunnallisen ulottuvuuden huomioimiseen. Laadultaan parantunut toiminta saa aikaan positiivisia alueellisia vaikutuksia sekä parantaa kulttuurin saavutettavuutta. Opinnäytetyössä selvitettiin myös erilaisten rahoitusmuotojen, kuten suoran palkkauksen, kunnallisen yhteishankkeen tai apurahatuottajan etuja ja haittoja.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Monitahoisesta aiheesta saatiin aikaan selkeä ja helposti markkinoitava palvelu. Luotu malli on suoraan hyödynnettävissä Sulasolin jäsenkuoroihin ja toimintapaikkakunnille ympäri Suomen. Malli voidaan myös oma-aloitteisesti ottaa käyttöön missä tahansa kuorossa tai millä tahansa paikkakunnalla. Malli tarjoaa uuden toimimisen tavan koko kuorokentälle.