Toimintakykymittari : Hoidon toteutumista ja seurantaa helpottava työkalu lastensuojelun laitoshoidon erityisyksikköön

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintakykymittari kuntouttavaan lastensuojelun laitoshoidon erityisyksikköön. Erityisyksikköön sijoitetaan vakavasti oireilevia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria, joilla voi olla esimerkiksi käytöshäiriöitä, ongelmia koulunkäynnissä ja arkea hankaloittavaa neuropsykiatrista oirehdintaa. Laitoshoidon tavoitteena on kuntouttaa sijoitettuja lapsia ja nuoria, jotta heidän toimintakykynsä eri osa-alueilla paranisi ja arki alkaisi sujua paremmin. Toimintakykymittari on kehitetty tilaajan, Poijukodit Oy:n toiveesta saada yksikköön juuri heidän tarpeisiinsa vastaava työkalu, jolla laitoshoidossa tapahtuvaa kuntoutusta, eli toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia voidaan seurata. Toimintakykymittari antaa työntekijöille arvokasta tietoa hoidon toteutumisesta sekä mahdollistaa varhaisen puuttumisen, mikäli asiakkaan toimintakyvyssä ei tapahdu toivottavia muutoksia. Toimintakykymittarin avulla hoidon toteutumisen seuranta ja arviointi helpottuu.

Kehittämistyö perustuu työelämälähtöiseen toimeksiantoon ja kehitän tilaajalle valmiin tuotoksen, joten kyseessä on toiminallinen opinnäytetyö. Toiminnallinen opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta, jonka ensimmäinen osa on raportti joka antaa teoriapojan kehitettävälle mittarille sekä kuvaa kehittämistyön prosessin. Tutkimusmenetelmäksi valitsin havainnoinnin, sillä harjoittelun aikana ja myöhemmin työvuoroissa minun oli helppoa havainnoida lasten ja nuorten toimintakykyä eri tilanteissa heille luonnollisessa ympäristössä. Työyhteisön osallistaminen aivoriihikeskustelun muodossa oli työn lopputuloksen kannalta tärkein tutkimusmenetelmä, sillä työyhteisön äänellä on tärkeä rooli siinä, että toimintakykymittari palvelee juuri heidän tarpeitaan. Lisäksi olen hyödyntänyt benchmarkkausta itse toimintakykymittariin liittyvissä asioissa.

Kehittämistyöstä syntynyt toimintakykymittari on tarkoitus ottaa työkaluksi ja osaksi hoidon seurantaa Poijukodit Oy:llä. Tavoite on, että säännöllisellä toimintakykymittarin täytöllä työyhteisö saa tietoa asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuneista muutoksista laitoshoidon aikana. Lisäksi toimintakykymittarin avulla työyhteisöllä on mahdollisuus arvioida käytössä olevia hoitomenetelmiä ja niiden soveltuvuutta jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen.

Ammattialaa ajatellen työn tärkeimpänä tavoitteena kehittämistyön loppuun saattamisen lisäksi on tuoda ilmi yhteisöpedagogin osaaminen ja mahdollisuudet myös lastensuojelun piirissä. Toiminnan havainnointi, ohjaus ja kehittäminen on osa koulutusta, mutta haluan tällä työllä tuoda esille sen, että yhteisöpedagogikin pystyy vaativaan lastensuojelutyöhön sekä olemaan mukana kehittämässä sitä.

The purpose of this thesis was to develop a functionality indicator for a child welfare department, which specializes in rehabilitation. Severely affected children and young people who are placed in the special department may suffer, for example, from behavioural problems, problems with schooling and from neuropsychiatric disorders. The purpose of institutional care is to rehabilitate the institutionalized children and teenagers, in order to improve their abilities on different sectors and to improve their daily life. The functionality indicator has been developed to fit the needs of the subscriber, Poijukodit Oy, who wished to gain a tool that can be used to monitor rehabilitation within institutional care. The functionality indicator provides the employees with valuable information on how the treatment is going and allows early intervention if there are no desirable changes in the customer's performance. The functionality indicator makes it easier to track and to evaluate the outcome of the treatment.

This development work is based on a work-based assignment and I develop a final output for the subscriber, which makes this a functional thesis. This functional thesis consists of two parts. First part is a report that provides the theoretical background for the meter that is being developed and describes the development process. The chosen research method was observation, because during my internship, and later while working for the same company, I found it easy to observe the performance of the children and the young people in different situations in their natural environments. The involvement of the working community in a brainstorming discussion was the most important research method for the outcome of the work, as the voice of the work community plays an important role in making sure that the functionality indicator is able to serve their needs. I have also used benchmarking in matters related to the functionality indicator.

The functionality indicator that was generated by this development work is intended as a tool and to be used as a part of the treatment’s follow-up by Poijukodit Oy. The goal is that regular use of the functionality indicator provides the work community with information on the changes in functionality that the customer may experience during their institutional care. In addition, the functionality indicator can help the work community to evaluate the treatment methods in use and their suitability for each customer individually.

In terms of the professional field, the most important goal of this work is to reveal the community educator’s know-how and the opportunities within the field of child protection. Observation, guidance and development of activity is part of the education, but I want to highlight the fact that a community educator is capable of working within a demanding child welfare department and is able to be involved in the development of it.