Käykö nuoret enää kirjastossa? : Nuoret ja nuoret aikuiset kirjaston asiakkaina

Abstract

Laadin opinnäytetyöni Jyväskylän kaupunginkirjastolle, jossa on tarkoituksena kehittää kirjaston asiakaspalvelu- ja palautteenantokulttuuria nuorten näkökulmasta. Jyväskylän kaupunginkirjaston sekä muiden kirjastojen toimintaa tulisi kehittää siten, että nuorten kiinnostus kirjaston tarjoamia palveluita ja etenkin lukemista kohtaan saataisiin paremmaksi. Työn tavoitteena oli laatia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joita Jyväskylän kaupunginkirjasto voi hyödyntää päivittäisessä tekemisessä jokaisessa toimipaikassaan. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, johon sovelsin kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Määrällinen tutkimus toteutettiin asiakaskyselynä, koska tarvittiin syvempää asiakasymmärrystä nuorten nykyisestä kirjaston käytöstä. Laadullisessa tutkimuksessa toteutettiin työpaja ja keskusteluhetki nuorten kanssa. Kyselyn tulokset lisäsivät asiakasymmärrystä ja viesti nuorten puolelta oli erittäin vahva, ettei aika riitä lukemiseen ja sen kautta kirjaston palvelujen hyödyntämiseen. Osa nuorista ei edes tiedä kaikista palveluista, mitä kirjasto tarjoaa ja kaipaa lisää viestintää. Kirjastolla on hyvät edellytykset lisätä sellaista toimintaa, jolla nuoria saadaan osalliseksi. Opinnäytetyössäni keskityn peilaamaan kirjaston käyttöä nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmasta ja siksi kehitysehdotukset ja toimenpiteet toimintakulttuurin muutoksissa kohdennetaan ensisijaisesti heille. Samoja palvelumuotoilumenetelmiä voidaan jatkossa soveltaa käyttöön myös muille kirjaston asiakasryhmille.

I composed my Thesis for the Jyväskylä city library in an effort to develop library’s practices on customer service and on receiving feedback from young people’s point of view. Jyväskylä city libraries and the other libraries practices should be developed in a way that would increase the interest of libraries services and especially reading in general among young people. The objective was to lay out concrete suggestions which the Jyväskylä city library could make use of in their everyday workings in every location. The development was carried out as an active analysis where I used both qualitative and quantitative research methods. The quantative research was implemented as a query because deeper understanding was needed on young people’s current use of library services. The qualitative research was implemented as a workshop and dialogue with young people. The answers in the query added to understanding of customers and the message from the young people’s was strong on the fact that there is not enough time to read and to make use of library services. Some of the youth do not even know of all the services provided by the library and need more communication on the matter. The library has every prerequisite to add such features to engage young people. In my Thesis I focus to look at the use of the library from the young peoples and young adults’ point of view and therefore the suggestions on development and on current actions are targeted primarily to address them. These same design methods could be implemented in the future on other customer groups as well.