Vertaistukitoiminta maahanmuuttajaohjaajien näkökulmasta

Abstract

Vertaistuki perustuu vapaaehtoisuuteen ja vastavuoroiseen kokemusten jakamiseen. Vertaistuki ei ole terapiamuoto, mutta sillä on syrjäytymistä ja mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevä merkitys.

Maahanmuuttajat käyvät Suomeen muutettuaan läpi monia uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutumiseen liittyviä vaiheita. Tavoitteena on integroitua Suomeen ja tähän maahanmuuttajatyötä tekevät tahot ja järjestöt pyrkivät suunnitellessaan maahanmuuttajille kohdennettua toimintaa ja palveluita. Maahanmuuttajille suunnattu vertaistukitoiminta on yksi sosiaalisen vahvistamisen tukimuoto, jolla edistetään osallistujien sopeutumista yhteiskuntaan.

Maahanmuuttajat ovat maahanmuuttoprosessin ja sen kriisien kokemusasiantuntijoita, joten heidän konsultoinnistaan on hyötyä maahanmuuttajatyötä tekevien organisaatioiden toimintaa kehitettäessä. Tästä syystä tarvitaan myös maahanmuuttajataustaisia vertaisohjaajia tukemaan uudempia muuttajia kotoutumaan ja integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen Pakolaisapu ry on yksi maahanmuuttajille kohdennettua vertaistukitoimintaa toteuttavista ja kehittävistä tahoista Suomessa. Tässä työssä olen haastatellut Suomen Pakolaisapu ry:n kouluttamia, maahanmuuttajataustaisia vertaisohjaajia. Vertaistuen onnistumisen kannalta on tärkeää, että vertaisohjaajalla on riittävästi ryhmän vetämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Työni tavoitteena on ollut oppia vertaistukiryhmiä vetäneiden kokemuksista ja kehittää työkaluja entistä onnistuneempaa vertaistukitoimintaa varten.

Vertaistukiryhmä on keino rakentaa osallistujille sosiaalista verkostoa, jossa voi jakaa omia kokemuksiaan ja oppia toisten kokemuksista turvallisessa ympäristössä. Vertaistukea voidaan tarjota sekä etätukena internetissä, kahdenkeskisissä tapaamisissa että suljetuissa ja avoimissa ryhmissä. Haastattelemani vertaisohjaajat olivat erilaisten vertaistukiryhmien vetäjiä.

Hyvä vertaisohjaaja on avulias, huomaavainen ja hyvä kuuntelija. Hän osaa rakentaa ryhmälle luottamuksellisen ilmapiirin. Hän ei ole terapeutti, ystävä, vastuussa ryhmäläisten elämästä, käytettävissä ryhmän ulkopuolella, arvostelija, oikean ja väärän määrittelijä tai yksityisyyden loukkaaja. Ohjaajan tulee tunnistaa omat rajansa ja voimavaransa, koska hänen oma hyvinvointi vaikuttaa ryhmään ja sen toimintaan. Ohjaajan on tärkeää olla itse jo jättänyt taakseen kriisivaiheen kun käsitellään kipeimpiä elämän kokemuksia ryhmässä. Kun ohjaajalla on riittävästi etäisyyttä omaan selviytymisprosessiinsa, hän voi toimia tukena muille ahdistumatta itse uudelleen. Myös ryhmän säännöistä sopiminen ja tavoitteissa pysyminen on luotettavuuden, ryhmäläisten viihtyvyyden ja hyvän yhteishengen kannalta tärkeää.

Hyvä vertaisohjaajaa on itse "transkulturoitunut" ja hallitsee kulttuurien tulkkaamisen molempiin suuntiin, tuntee molempien kulttuurien kirjoittamattomia sääntöjä ja osaa tulkita myös rivien välisiä viestejä.

Peer support is based on volunteering and mutual sharing of experience. Peer support is not a form of therapy but it plays a role in preventing social marginalisation and mental health problems.

After relocating to Finland, immigrants go through several stages of adapting into a new country and new culture. The objective is to integrate in Finland, and this is what various parties and organisations involved with immigrants are endeavouring to achieve in the planning of activities and services for immigrants. Peer support for immigrants is a form of social reinforcement that promotes the participants’ adaptation to society.

Immigrants are experts-by-experience in the immigration process and associated crises, so it is worthwhile to consult them when developing the activities of organisations working with immigrants. For this reason, peer advisors with an immigrant background are also needed to support more recent immigrants to integrate in Finnish society.

The Finnish Refugee Council ( Suomen Pakolaisapu ry) is one of the parties involved in providing and developing peer support activities to immigrants in Finland. In this study, I have interviewed peer advisors from an immigrant background who have been trained by the Finnish Refugee Council. In order to achieve success in peer support, the peer advisor must have sufficient knowledge and competence to lead a group. The objective of my work has been to learn from the experience of peer support group leaders and to develop tools for even more successful peer support activities.

A peer support group provides means to build a social network for sharing one’s own experiences and to learn from other people’s experiences in a safe environment. Peer support can be provided remotely on the Internet, at one-to-one meetings, as well as in closed and open groups. The peer advisors I interviewed were the leaders of various kinds of peer support groups.

A good peer advisor is helpful, considerate and a good listener. Peer advisor is able to build an atmosphere of trust in the group. Peer advisor is not a therapist nor a friend, not in charge of the group members’ lives, not available outside the group, not a critic, does not define right and wrong, and does not violate anyone’s privacy. The advisor must be able to identify her/his limits and resources as her/his own well-being affects the group and its functioning. It is important that the advisor has already gone through the crisis stage when the most painful experiences of life are discussed in the group. When the advisor has built up enough distance to her/his own coping process, she/he can support others without becoming distressed again. For the sake of the group members’ comfort and a good team spirit, it is also important that rules of the group are agreed upon and goals are held to.

A good peer advisor is transcultural, fluent in interpreting between cultures in both directions, knows the unspoken rules of both cultures and can also interpret messages between the lines.