Laitossijaishuollosta kohti itsenäistä elämää : Turvallisen kiintymyssuhteen merkitys sujuvalle elämänhallinnalle

Abstract

Suomessa oli vuonna 2017 noin 17 500 lasta ja nuorta, jotka eivät voineet asua syntymäperheessään. Heistä noin 10 000 on otettu huostaan. Noin 2 300 heistä asui lastensuojelulaitoksessa. Nuorten itsenäistymisprosessi on hyvin erilainen silloin, kun he kasvavat syntymäperheessään, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Mutta samat elämänhallintataidot täytyy kuitenkin oppia. Monissa lastensuojelulaitoksissa on yksityiskohtainen ja hyvin dokumentoitu itsenäistymisohjelma. Oli jonkin verran yllättävää huomata, että joissakin laitoksissa tällaista ohjelmaa ei ole tai ohjelman päivittämistä kaivataan.

Tässä opinnäytetyössä tehtiin kysely kuntien lasten sijoitusprosesseista vastaaville sosiaalityöntekijöille, lastensuojelulaitoksissa itsenäistymisprosessia tukeville nuorten omaohjaajille sekä nuorille itselleen. Kyselyjen lisäksi pidettiin teemahaastattelu. Kaarinalaiselle Aapeluskodit-lastensuojelulaitokselle laadittiin uusi itsenäistymisuunnitelma tutkimuksessa tehtyjen kyselyjen ja haastatteluaineiston sekä jo olemassa olevien nuoren itsenäistymisuunnitelmien pohjalta. Tämän lisäksi laadittiin sekä nuorten ja omaohjaajien yhteinen nuoren itsenäistymisvaiheita käsittelevä opas. Tutkimus koostui sekä survey-kyselyistä että ryhmäteemahaastatteluista, johon kokonaisuudessaan osallistui yhteensä viisi omaohjaajaa, kaksi itsenäistymisvaiheessa olevaa nuorta, viisi jo itsenäistynyttä nuorta sekä kaksi sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijät osallistuivat vain survey-tutkimukseen. Osallistujajoukko valikoitui mukaan vapaaehtoisuuden perusteella, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät myös ammatillisen toimenkuvansa perusteella. Otannan pienuus ja valikoituneisuus ei mahdollista tutkimustulosten laajaa yleistämistä. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että ne tuovat esiin vastaavanlaisten,aiemmin toteutettujen tutkimusten kaltaisia tuloksia, joiden perusteella voimme päätellä,että laitossijaishuollossa itsenäistyvien nuorten elämänhallintaan liittyvät emotionaaliset ja sosiaaliset haasteet tulisi ottaa huomioon osana itsenäistymissuunnitelmaa.

Opinnäytetyössä käsiteltiinmyös nuoren elämänhallintaan liittyviä elementtejä ja haasteita. Elämänhallintaan vaikuttavat yksilön temperamentti, mutta myös sosiaalinen vuorovaikutus ja ympäristö,jossa hän kasvaa. Opinnäytetyön tekijät pitävät mahdollisimman hyvin sujuvan elämänhallinnan perustana jo varhaislapsuudesta luotavaa turvallista lapsen ja vanhemman tai hänen muun kasvattajansa välistä kiintymyssuhdetta.

Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu nuorisotutkimukseen, lastensuojelun nuorisotutkimukseen, elämänhallintateoriaan sekä kiintymyssuhdehäiriöteoriaan.

In 2017 there were approximately 17 500 children in Finland who could not live with their biological family. About 10 000 of them have been taken into custody and 2 300 of them lived in an institution.

Young people’s independence process is quite different depending on whether you grow up with your biological family, foster parents or in an institution. Nevertheless, you still need to learn the same life management skills. Many of the child welfare institutions have a detailed and properly documented independence process plan. It was somewhat surprising to find out that some do not have this plan or that they have need to a rewritten one. This study is based on the enquiries among social workers, youth workers and young people themselves and also on theme interviews. The aim is to compile a new plan of independence process for young people leaving care. In addition to this a guide to help both tutors’ and young people’s daily work in a child welfare institution “Aapeluskodit” situated in Finland Proper when they go through together the details needed for a functioning independence life.

The research contained a survey study and semi-structured interviews in groups. The number of individuals in this research was small including five tutors, two young people who were currently in their plan of independence, five young people who already lived independently and also two social workers. The social workers participated only in the survey study. The participants were selected on the basis of voluntariness and when it came to tutors and social workers also on the basis of their professional status. This study was based on a small group of individuals and therefore the results cannot be generalized widely. One can make some conclusions based on studies made before and now that the results do show a resemblance. Young people who have lived in child welfare institutions have emotional and social challenges which should be acknowledged as part of the independence process plan.

This thesis deals with the elements and challenges concerning young people’s life management. Individual’s own temper but also social interaction and living environment she or he is growing up have impact on one’s life management. That is why we think that the attachment created between a child and parent or an other educationalist is one of the basics for a functioning life management.

The theoretical basis of this research consists of knowledge of Youth studies, youth studies as part of child welfare research and attatchment disorder theory.