Putkakuolemat Suomessa 2014–2018
Keipilä, Roope (2019)
Keipilä, Roope
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904024185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904024185
Tiivistelmä
Tämä laadullinen tutkimus käsittelee Suomessa tapahtuneita putkakuolemia vuosina 2014–2018. Putkakuolemiksi lasketaan kuolemat, jotka ovat tapahtuneet poliisin säilytystiloissa, poliisin kuljetuksessa sekä kuolemat, jotka ovat tapahtuneet matkalla putkalta sairaalaan ja myöhemmin sairaalassa. Aiheesta on tehty vain vähän tutkimusta ja opinnäytetyöni tarkoitus olikin lisätä aiheesta olevaa informaatiota sekä tehdä vertailua aiempiin tutkimuksiin. Opinnäytetyössä analysoitiin poliisin tekemiä kuolinilmoituksia sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineistossa oli yhteensä 49 putkakuolemaa vuosilta 2014–2018.
Tulokset näyttivät, että putkakuolemat olivat keskittyneet miessukupuoleen ja keski-ikäisyyteen. Päihteiden käyttö näkyi tutkimustuloksissa selvästi. Päihteiden käyttö näkyi poliisin suorittamissa kiinniotoissa, kun yleisin kiinniottoperuste oli poliisilain mukainen kiinniotto henkilön suojaamiseksi. Lähes poikkeuksetta tämä oli ryhmä, jossa henkilöt olivat niin päihtyneitä, etteivät pystyneet huolehtimaan itsestään. Päihteiden käyttö näkyi myös kuolemansyissä, kun yli puolissa kuolemissa päihteiden käyttö oli vähintään myötävaikuttanut kuolemaan. Tutkimuksen yleisin kuolinsyy oli erilaiset myrkytyskuolemat.
Aiempaan tutkimukseen vuodelta 2015 verrattuna putkassa kuolleiden keski-ikä oli laskenut kolme vuotta, mutta alle 30-vuotiaiden osuus oli noussut. Alle 30-vuotiaita kuoli poliisin säilytystiloissa tutkimuksen mukaan lukumäärällisesti kaikkein eniten. Rikoksen vuoksi kiinniotetut näyttävät tutkimuksen perusteella olevan potentiaalisia itsemurhan tekijöitä, kun kaksi kolmasosaa itsemurhan tehneistä oli otettu kiinni rikoksesta epäiltynä.
Työn lopussa pohdin keinoja, joilla putkakuolemia voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti vähentää. Näitä ovat muun muassa henkilön toimittaminen mahdollisuuksien mukaan selviämisasemalle, mahdollisten itsemurhavälineiden poisottaminen ja systemaattisempi tarkistusten tekeminen.
Tulokset näyttivät, että putkakuolemat olivat keskittyneet miessukupuoleen ja keski-ikäisyyteen. Päihteiden käyttö näkyi tutkimustuloksissa selvästi. Päihteiden käyttö näkyi poliisin suorittamissa kiinniotoissa, kun yleisin kiinniottoperuste oli poliisilain mukainen kiinniotto henkilön suojaamiseksi. Lähes poikkeuksetta tämä oli ryhmä, jossa henkilöt olivat niin päihtyneitä, etteivät pystyneet huolehtimaan itsestään. Päihteiden käyttö näkyi myös kuolemansyissä, kun yli puolissa kuolemissa päihteiden käyttö oli vähintään myötävaikuttanut kuolemaan. Tutkimuksen yleisin kuolinsyy oli erilaiset myrkytyskuolemat.
Aiempaan tutkimukseen vuodelta 2015 verrattuna putkassa kuolleiden keski-ikä oli laskenut kolme vuotta, mutta alle 30-vuotiaiden osuus oli noussut. Alle 30-vuotiaita kuoli poliisin säilytystiloissa tutkimuksen mukaan lukumäärällisesti kaikkein eniten. Rikoksen vuoksi kiinniotetut näyttävät tutkimuksen perusteella olevan potentiaalisia itsemurhan tekijöitä, kun kaksi kolmasosaa itsemurhan tehneistä oli otettu kiinni rikoksesta epäiltynä.
Työn lopussa pohdin keinoja, joilla putkakuolemia voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti vähentää. Näitä ovat muun muassa henkilön toimittaminen mahdollisuuksien mukaan selviämisasemalle, mahdollisten itsemurhavälineiden poisottaminen ja systemaattisempi tarkistusten tekeminen.