Läheisneuvonpito ja akuuttiläheisneuvonpito - Menetelmät tutuiksi työntekijöille lastensuojelun työkentällä
Manner, Inka (2019)
Manner, Inka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904245848
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904245848
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten läheisneuvonpito ja akuuttiläheisneuvonpito saataisiin menetelmiä käyttäville työntekijöille tutuimmiksi ja helpommin käyttöönotettaviksi. Läheisneuvonpito on lapsilähtöinen ja asiakkaan läheisverkostoja aktivoiva lastensuojelun menetelmä. Läheisneuvonpidon tarkoituksena on tehdä konkreettinen suunnitelma perheen tilanteen auttamiseksi. Läheisneuvonpidosta on kehitetty myös toinen menetelmä, akuuttiläheisneuvonpito. Akuuttiläheisneuvonpito mukailee perinteistä läheisneuvonpitoa, mutta käynnistyy jo varhaisemmassa vaiheessa ja nopeammalla tahdilla.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalo Turussa. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tekevät ennaltahekäisevää lastensuojelutyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Nuorten turvataloja on Suomessa yhteensä viisi: Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Nuorten Turvatalojen perustyöhön kuuluu kriisimajoitus sekä keskusteluapu. Turun Nuorten Turvatalolla perustyön lisäksi tehdään yhteistyötä Turun kaupungin lastensuojelun kanssa. Nuorten Turvatalo toimii koollekutsujana läheisneuvonpidossa ja akuuttiläheisneuvonpidossa.
Tutkimuksessa käytettiin kehittämistyön menetelmiä, jotka olivat ideariihi, benchmarking ja asiantuntijahaastattelu. Asiantuntijahaastattelu oli puolistrukturoitu haastattelu. Benchmarking toteutettiin vertailemalla toimijoita, jotka käyttävät läheisneuvonpitoa toiminnassaan. Ideariihi toteutettiin läheisneuvonpidon omaohjausryhmälle. Ideariiheen osallistui seitsemän henkilöä. Kaikki menetelmät toteutettiin vuoden 2019 alussa. Kehittämistyön menetelmistä syntyneet tulokset analysoitiin teemoittain.
Kerätyn aineiston tuloksien perusteella voidaan todeta, että läheisneuvonpito ja akuuttiläheisneuvonpito koetaan toimivina menetelminä. Menetelmät osallistavat aidosti lasta ja hänen läheisiään. Läheisneuvonpidon ja akuuttiläheisneuvonpidon perusperiaatteet ovat myös samankaltaisia kuin Turun kaupungin sosiaalipalveluissa tapahtuneen organisaatiouudistuksen periaatteet. Opinnäytetyön avulla läheisneuvonpidon ja akuuttiläheisneuvonpidon tunnettuutta saadaan kasvatettua erilaisten ehdotusten sekä lyhyen ja ytimekkään esiteen kautta.
Kehittämistyön tuloksena opinnäytetyön tilaajalle kehitettiin esite läheisneuvonpidosta sekä akuuttiläheisneuvonpidosta. Opinnäytetyön avulla saatiin myös ehdotuksia, joiden avulla menetelmien tunnettuutta saataisiin kasvatettua. Esitteessä hyödynnettiin ideoita, jotka saatiin menetelmiä jo käyttäviltä työntekijöiltä. Esitteen ja ehdotusten avulla menetelmät ovat helpommin käyttöönotettavat sekä selkeämmin ymmärrettävissä. Esite ja ehdotukset sopii niin sosiaalityöntekijöille, perheohjaajille kuin kaikille menetelmistä kiinnostuneille.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalo Turussa. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tekevät ennaltahekäisevää lastensuojelutyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Nuorten turvataloja on Suomessa yhteensä viisi: Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Nuorten Turvatalojen perustyöhön kuuluu kriisimajoitus sekä keskusteluapu. Turun Nuorten Turvatalolla perustyön lisäksi tehdään yhteistyötä Turun kaupungin lastensuojelun kanssa. Nuorten Turvatalo toimii koollekutsujana läheisneuvonpidossa ja akuuttiläheisneuvonpidossa.
Tutkimuksessa käytettiin kehittämistyön menetelmiä, jotka olivat ideariihi, benchmarking ja asiantuntijahaastattelu. Asiantuntijahaastattelu oli puolistrukturoitu haastattelu. Benchmarking toteutettiin vertailemalla toimijoita, jotka käyttävät läheisneuvonpitoa toiminnassaan. Ideariihi toteutettiin läheisneuvonpidon omaohjausryhmälle. Ideariiheen osallistui seitsemän henkilöä. Kaikki menetelmät toteutettiin vuoden 2019 alussa. Kehittämistyön menetelmistä syntyneet tulokset analysoitiin teemoittain.
Kerätyn aineiston tuloksien perusteella voidaan todeta, että läheisneuvonpito ja akuuttiläheisneuvonpito koetaan toimivina menetelminä. Menetelmät osallistavat aidosti lasta ja hänen läheisiään. Läheisneuvonpidon ja akuuttiläheisneuvonpidon perusperiaatteet ovat myös samankaltaisia kuin Turun kaupungin sosiaalipalveluissa tapahtuneen organisaatiouudistuksen periaatteet. Opinnäytetyön avulla läheisneuvonpidon ja akuuttiläheisneuvonpidon tunnettuutta saadaan kasvatettua erilaisten ehdotusten sekä lyhyen ja ytimekkään esiteen kautta.
Kehittämistyön tuloksena opinnäytetyön tilaajalle kehitettiin esite läheisneuvonpidosta sekä akuuttiläheisneuvonpidosta. Opinnäytetyön avulla saatiin myös ehdotuksia, joiden avulla menetelmien tunnettuutta saataisiin kasvatettua. Esitteessä hyödynnettiin ideoita, jotka saatiin menetelmiä jo käyttäviltä työntekijöiltä. Esitteen ja ehdotusten avulla menetelmät ovat helpommin käyttöönotettavat sekä selkeämmin ymmärrettävissä. Esite ja ehdotukset sopii niin sosiaalityöntekijöille, perheohjaajille kuin kaikille menetelmistä kiinnostuneille.