Open stage -todellako? : Viittomakielisten kuurojen näyttelijöiden kokemuksia osallisuudesta työelämässä
Kuusinen, Salla (2019)
Kuusinen, Salla
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296675
Tiivistelmä
Kuurojen työelämä monipuolistuu. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin millaisia kokemuksia kuuroilla viittomakielisillä ammattinäyttelijöillä on osallisuudesta työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kuulevien ja kuurojen välistä yhteistyötä teattereissa. Tämä pyrittiin toteuttamaan tuomalla esiin kuurojen kokemuksia osallisuudesta työelämässä, jossa he toimivat osana kuulevaa työryhmää. Sen lisäksi opinnäytetyö nostaa esiin tulkkauksen näkökulman osallisuuden toteutumisessa, joka puolestaan hyödyttää viittomakielentulkkeja.
Opinnäytetyön tilaajana toimi vapaa teatteri ja viittomakielialan osuuskunta Ursa Minor, jonka tavoitteena on tehdä osallistavaa teatteria. Heidän tavoitteenaan on tulevaisuudessa toteuttaa toimintaohje teattereille kuuron viittomakielisen näyttelijän kohtaamiseen.
Teoreettinen viitekehys kostui osallisuuden viitekehyksestä, kulttuurialan osallisuuden edistämisestä sekä kuurojen työllisyydestä. Osallisuuden viitekehys toimi myös tulosten analysoinnin referenssiraamina. Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka keskeisenä menetelminä käytettiin haastattelua ja kyselyä. Aineisto koostui kahden ammattikoulutuksen saaneen kuuron näyttelijän kokemuksista.
Opinnäytetyön tulokset jakautuivat osallisuuden referenssiraamin mukaan kolmeen osa-alueeseen ACTING (itseään koskevaan päätöksentekoon osallistuminen), HAVING (riittävä toimeentulo) ja BELONGING (yhteisöihin kuuluminen). Tulosten perusteella suurin osa haastateltavien kokemuksista liittyi yhteisöihin kuulumiseen (BELONGING). Haastateltavat ovat kokeneet, että kuulevassa työyhteisössä toimimisessa osallisuus ei aina toteudu ja juuri työyhteisöön kuulumisen kokemus jää puutteelliseksi. Tulkkaukseen liittyvät vastaukset nostettiin edellä mainittujen osa-alueiden ulkopuolelle omaksi osiokseen, sillä tulkkaus läpäisee kaikki osa-alueet. Opinnäytetyössä esiin nousseista seikojen perusteella on laadittu muistilista osallisuutta edistävistä tekijöistä teatterissa. Muistilista löytyy kohdasta liite 1.
Opinnäytetyön tilaajana toimi vapaa teatteri ja viittomakielialan osuuskunta Ursa Minor, jonka tavoitteena on tehdä osallistavaa teatteria. Heidän tavoitteenaan on tulevaisuudessa toteuttaa toimintaohje teattereille kuuron viittomakielisen näyttelijän kohtaamiseen.
Teoreettinen viitekehys kostui osallisuuden viitekehyksestä, kulttuurialan osallisuuden edistämisestä sekä kuurojen työllisyydestä. Osallisuuden viitekehys toimi myös tulosten analysoinnin referenssiraamina. Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka keskeisenä menetelminä käytettiin haastattelua ja kyselyä. Aineisto koostui kahden ammattikoulutuksen saaneen kuuron näyttelijän kokemuksista.
Opinnäytetyön tulokset jakautuivat osallisuuden referenssiraamin mukaan kolmeen osa-alueeseen ACTING (itseään koskevaan päätöksentekoon osallistuminen), HAVING (riittävä toimeentulo) ja BELONGING (yhteisöihin kuuluminen). Tulosten perusteella suurin osa haastateltavien kokemuksista liittyi yhteisöihin kuulumiseen (BELONGING). Haastateltavat ovat kokeneet, että kuulevassa työyhteisössä toimimisessa osallisuus ei aina toteudu ja juuri työyhteisöön kuulumisen kokemus jää puutteelliseksi. Tulkkaukseen liittyvät vastaukset nostettiin edellä mainittujen osa-alueiden ulkopuolelle omaksi osiokseen, sillä tulkkaus läpäisee kaikki osa-alueet. Opinnäytetyössä esiin nousseista seikojen perusteella on laadittu muistilista osallisuutta edistävistä tekijöistä teatterissa. Muistilista löytyy kohdasta liite 1.