Kohti strategiaa edistävää digiajan aloitetoimintaa : Stockmann

Abstract

Nopeasti muuttuva, digitalisoituva, verkottuva ja globaalistuva maailma pakottaa työelämän luomaan aktiivisesti itse tulevaisuutta ja etsimään uusia tapoja toimia. Organisaation kehittymisen vuoksi on tärkeää suunnata kaikille avoin ja läpinäkyvä aloitetoiminta yhteistä strategiaa edistäväksi jatkuvan parantamisen toiminnaksi.

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kohdeorganisaation, Stockmann, aloitetoiminnan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja osallisuutta, jotta henkilöstön osaaminen ja potentiaali saataisiin mahdollisimman hyvin esiin jatkuvan parantamisen toimintaan. Opinnäytetyön viitekehyksenä on käytetty osallisuuteen, viestintään, strategiatyöhön ja yhteiskehittelyyn liittyvää tietoperustaa. Jatkuva parantaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä digitaalisuus ovat katsanto-otteita, joiden mukaan edistin kehittämistyötä.

Opinnäytetyö toteutettiin kehitysprojektina ja sen tarkoituksena oli kirkastaa aloitetoiminnan tavoite, löytää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä edistävä työvälineratkaisu, uudistaa aloitepalkitseminen motivoivaksi ja vahvistaa osallisuutta. Projektityö jakautui kolmeen vaiheeseen: suunnittelu, toteutus ja seuranta.

Kehitysprojektissa aloitetoiminta tavoitteellistettiin ja kanavoitiin edistämään strategiaa irrallisen ideoinnin sijaan, jotta toiminta tuottaisi liiketoiminnallista hyötyä. Kehittämistyössä otettiin uusiokäyttöön jo olemassa olevat aloitetoiminnan käyttökelpoiset elementit, lisättiin puuttuvat ja uudelleenmuotoiltiin ne yhteentoimivaksi digitaalisin keinoin.

Kehittämistyön tuloksena syntyi kaikille avoin ja läpinäkyvä digitaalinen aloitekeskustelualusta, joka avasi laajan ja läpinäkyvän osallisuuden yhteiseen suuntaan, tavoitteisiin ja tekemiseen − strategiaa edistävään jatkuvan parantamisen toimintaan. Digitaalinen aloitekeskustelualusta hyödyntää ketterästi kaikkien osaamista. Koko henkilöstö on aktiivinen muutoksen tekijä, yhdessä verkostomaisesti ratkotaan ja kehitetään työhön liittyviä kysymyksiä ja mahdollistetaan kehitysideoiden helppo esiin tuominen ja niiden jalostaminen käytäntöön kollegiaalisesti.

Tavoitteisiin nähden kehitysprojekti tuotti onnistuneen tuloksen, aloitetoiminnan avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus lisääntyivät. Aloitteiden määrä sekä aloitteiden tekijöiden määrä yli kolminkertaistui vuodessa. Yhteiskehittelykommenttien ja tykkäysten määrä lähti nollasta nousuun. Aloiteprosessi tehostui, keskimääräinen vastausaika lyheni kahdesta kuukaudesta alle viikkoon. Kehittämistyön vaikuttavuus voidaan havaita muun muassa tiedonkulun paranemisena, aloitteellisuuden aktivoitumisena, osallisuuden ja sitoutumisen vahvistumisena, yhteiskehittelyn käynnistymisenä, yhteisöllisen oppimisen kasvuna, toimintatapojen selkeytymisenä ja toteutuneina liiketoiminnalle hyötyä tuottaneina aloitteina.

Digiajan aloitetoiminta laajentaa osallisuutta ja yhteisöllistä oppivuutta edistämällä yhteisen tiedon ja osaamisen jakamista sekä sitä, että jokainen voi kehittää ja vaikuttaa yhteisiin ratkaisuihin, ja kaikki ideat tarvitaan mukaan keskusteluun. Kun työelämän muutoksen vaatimaa yhteisöllistä oppivuutta syntyy arjessa toiminnan rinnalla systemaattisesti, ollaan strategisen uudistumisen ytimessä. Aloitetoiminta ei koske yhtä ammattialaa, opinnäytetyöni tutkimustuloksia voi soveltaen hyödyntää erilaisien digiajan organisaatioiden tarpeisiin edistämään toiminnalle merkityksellisiä tavoitteita.