Yhteisöllisyys korkeakoulun käytävillä : Yhteisöllisyys Yhdessä yhteisöksi-hankkeen pilottioppilaitoksissa
Harjula, Aino (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905119222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905119222
Tiivistelmä
Korkeakouluopiskelijoiden kokema yksinäisyys on ajankohtainen ongelma ja noussut viime vuosina entistä enemmän puheenaiheeksi niin korkeakouluissa kuin yhteiskunnassakin.
Suomessa on korkeakouluopiskelijoita yli 295 000. Tästä opiskelijamäärästä 42,1 prosenttia kokee ajoittain yksinäisyyttä ja 6,7 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen.
Yhteisöllisyyttä tarkasteltiin tässä opinnäytetyössä teemaan kuuluvien käsitteiden (yhteisöllisyys, yksinäisyys, osallisuus, syrjäytyminen) avulla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia miten yhteisöllisyys toteutuu Nyyti ry:n Yhdessä yhteisöksi-hankkeen pilottioppilaitoksissa, Laurea ammattikorkeakoulussa sekä Jyväskylän yliopistossa ; miten yhteisöllisyys ilmenee näissä kahdessa korkeakoulussa, mitkä ovat suurimmat haasteet yhteisöllisyyden toteutumisessa, minkä tahon vastuulla yhteisöllisyyden edistäminen on ja millaisia toimia yhteisöllisyyden edistämiseksi tarvittaisiin.
Opinnäytetyön tilaajana toimii kolmivuotinen Yhdessä yhteisöksi-hanke (2018-2020). Hankkeella on takanaan vasta ensimmäinen hankevuosi, joten opinnäytetyö toteutettiin, jotta hanketta saataisiin vietyä eteenpäin ja löydettäisiin käytänteitä ja uusia toimenpiteitä, pilottioppilaitosten yhteisöllisyyden edistämiseksi ja myöhemmin jakaa valtakunnallisesti korkeakouluihin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta eli määrällistä tutkimusta. Tutkimusaineston keräämiseksi opinnäytetyötä varten toteutettiin kysely, joka lähetettiin sähköisesti Surveypal-verkkopalvelussa Laurea ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kyselyssä kartoitettiin yhteisöllisyyden tilaa ja kysymykset laadittiin yhteistyössä tilaajan kanssa, jotta saataisiin mahdollisimman kattavasti tietoa ja täyttääkseen sekä hankkeen että tätä opinnäytetyötä varten asetetut tavoitteet ja tarpeet.
Kyselyyn vastasi 506 opiskelijaa ja 59 henkilökunnan jäsentä.
Toteutetusta kyselystä ilmeni, että sekä Laurean ammattikorkeakoulussa että Jyväskylän yliopistossa yhteisöllisyyden tila oli melko hyvä, mutta molemmista kouluista löytyi selvästi parannettavaa. Tutkimusaineistossa tuotiin esille yhteisöllisyyttä heikentäviksi asioiksi mm. avoimuuden puute korkeakoulussa, lähiopetuksen väheneminen, kiusaaminen sekä opiskelijoiden yhteisön ulkopuolelle jättäminen.
Kyselyyn vastaajat toivoivat eniten muutosta korkeakoulun asenneilmapiiriin, ryhmäyttämisen lisäämistä ja monipuolistamista läpi opiskeluajan, lisää keskustelua yksinäisyydestä ja yhteisöllisyyden merkityksestä sekä monimuotoisempia matalan kynnyksen tapahtumia. Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että sekä opiskelijat että henkilökunta kokivat kanssaopiskelijoiden olevan todennäköisin taho, joka puuttuu yksinäisen ja yhteisön ulkopuolelle jäävän opiskelijan tilanteeseen. Tämä vahvistaa johtopäätöstä siitä, että asenneilmapiiriin kaivataan muutosta ja jokaisen korkeakoulun yhteisön jäsenen tulisi arjessa pienillä teoilla edistää yhteisöllisyyttä, olla ystävällinen ja avoin.
Suomessa on korkeakouluopiskelijoita yli 295 000. Tästä opiskelijamäärästä 42,1 prosenttia kokee ajoittain yksinäisyyttä ja 6,7 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen.
Yhteisöllisyyttä tarkasteltiin tässä opinnäytetyössä teemaan kuuluvien käsitteiden (yhteisöllisyys, yksinäisyys, osallisuus, syrjäytyminen) avulla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia miten yhteisöllisyys toteutuu Nyyti ry:n Yhdessä yhteisöksi-hankkeen pilottioppilaitoksissa, Laurea ammattikorkeakoulussa sekä Jyväskylän yliopistossa ; miten yhteisöllisyys ilmenee näissä kahdessa korkeakoulussa, mitkä ovat suurimmat haasteet yhteisöllisyyden toteutumisessa, minkä tahon vastuulla yhteisöllisyyden edistäminen on ja millaisia toimia yhteisöllisyyden edistämiseksi tarvittaisiin.
Opinnäytetyön tilaajana toimii kolmivuotinen Yhdessä yhteisöksi-hanke (2018-2020). Hankkeella on takanaan vasta ensimmäinen hankevuosi, joten opinnäytetyö toteutettiin, jotta hanketta saataisiin vietyä eteenpäin ja löydettäisiin käytänteitä ja uusia toimenpiteitä, pilottioppilaitosten yhteisöllisyyden edistämiseksi ja myöhemmin jakaa valtakunnallisesti korkeakouluihin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta eli määrällistä tutkimusta. Tutkimusaineston keräämiseksi opinnäytetyötä varten toteutettiin kysely, joka lähetettiin sähköisesti Surveypal-verkkopalvelussa Laurea ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kyselyssä kartoitettiin yhteisöllisyyden tilaa ja kysymykset laadittiin yhteistyössä tilaajan kanssa, jotta saataisiin mahdollisimman kattavasti tietoa ja täyttääkseen sekä hankkeen että tätä opinnäytetyötä varten asetetut tavoitteet ja tarpeet.
Kyselyyn vastasi 506 opiskelijaa ja 59 henkilökunnan jäsentä.
Toteutetusta kyselystä ilmeni, että sekä Laurean ammattikorkeakoulussa että Jyväskylän yliopistossa yhteisöllisyyden tila oli melko hyvä, mutta molemmista kouluista löytyi selvästi parannettavaa. Tutkimusaineistossa tuotiin esille yhteisöllisyyttä heikentäviksi asioiksi mm. avoimuuden puute korkeakoulussa, lähiopetuksen väheneminen, kiusaaminen sekä opiskelijoiden yhteisön ulkopuolelle jättäminen.
Kyselyyn vastaajat toivoivat eniten muutosta korkeakoulun asenneilmapiiriin, ryhmäyttämisen lisäämistä ja monipuolistamista läpi opiskeluajan, lisää keskustelua yksinäisyydestä ja yhteisöllisyyden merkityksestä sekä monimuotoisempia matalan kynnyksen tapahtumia. Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että sekä opiskelijat että henkilökunta kokivat kanssaopiskelijoiden olevan todennäköisin taho, joka puuttuu yksinäisen ja yhteisön ulkopuolelle jäävän opiskelijan tilanteeseen. Tämä vahvistaa johtopäätöstä siitä, että asenneilmapiiriin kaivataan muutosta ja jokaisen korkeakoulun yhteisön jäsenen tulisi arjessa pienillä teoilla edistää yhteisöllisyyttä, olla ystävällinen ja avoin.