Pyöräilijöiden liikennesäännöt seitsemäsluokkalaisten silmin

Abstract

Tällä opinnäytetyöllä selvitetään, millä tavoin seitsemäsluokkalaiset nuoret tuntevat pyöräilijöitä koskevat liikennesäännöt. Monissa liikennetilanteissa pyöräilijän on noudatettava samoja liikennesääntöjä kuin muidenkin ajoneuvojen kuljettajien, mutta pyöräilijöiden liikennesääntöjen tuntemus voi olla hyvin vaihtelevaa. Tutkimuskohteena 13-14 -vuotiaat seitsemäsluokkalaiset ovat erityisen kiinnostava joukko, koska he eivät enää saa pyöräillä jalkakäytävällä, mutta eivät ole vielä saaneet autokoulussa annettavaa ajo-opetusta.

Opinnäytetyötä varten toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen kyselytutkimus, jonka otantajoukkona oli yhden turkulaisen yläkoulun seitsemäs vuosikurssi. Tutkimusaineisto kerättiin anonyymisti sähköisellä kyselylomakkeella.

Tulosten perusteella nuorten liikennesääntöjen tuntemus on heikointa liikennemerkkien tuntemuksen osalta. Myös väistämisvelvollisuuteen liittyvien liikennesääntöjen osaaminen tuottaa ongelmia, etenkin silloin, kun ne perustuvat liikennesääntöihin eivätkä liikennemerkkeihin. Parhaiten nuoret tuntevat pyöräilijän paikan tiellä määräävät liikennesäännöt. Tulosten mukaan tutkittavien oma pyöräilyaktiivisuus ei automaattisesti tarkoita, että useammin pyöräilevät tuntisivat liikennesäännöt paremmin kuin harvemmin pyöräilevät.

Suomessa lapsille ja nuorille annettavaa liikennekasvatusta ei ole määrätty millekään yksittäisen toimijalle, vaan suurin vastuu siitä on vanhemmilla ja kouluilla. Liikennekasvatuksen toteutumisessa voikin olla suuria yksilöiden välisiä vaihteluita, minkä takia nuorten liikennesääntöjen tuntemuksen tutkiminen on aiheena erittäin mielenkiintoinen. Varhaislapsuudesta alkavaan liikennekasvatukseen panostaminen on tärkeää, koska liikenneturvallisuus on yksi ihmisten jokapäiväiseen turvallisuudentunteeseen vahvimmin vaikuttavista tekijöistä.