Osallisuus osana taidelaitosten yleisötyötä lähiöissä - kokemuksia Helsingin mallista

Abstract

Humanistinen ammattikorkeakoulu Yhteisöpedagogi AMK Tekijät: Mari Laakso ja Pekka Turunen Opinnäytetyön nimi: Osallisuus osana taidelaitosten yleisötyötä lähiöissä– Helsingin mallin kokemuksia Sivumäärä: 41 ja 28 liitesivua Työn ohjaaja(t): Arto Lindholm Työn tilaaja(t): Helsingin kaupungin yleiset kulttuuripalvelut -yksikkö Helsingin kaupungin yleiset kulttuuripalvelut -yksikkö käynnisti ¨Helsingin malli¨ -nimisen hankkeen vuonna 2014. Hankkeen tavoitteena on ollut tuoda taidetta ja kulttuuria tasa-arvoisemmin saavutettavaksi kaikille helsinkiläisille. Hankkeen taustalla on Kulttuurikeskuksen itse tuottama tutkimus, jossa todetaan kulttuuriin käytettyjen määrärahojen sijoittuvan pääosin Helsingin keskustan alueelle, jossa suurinosa taidelaitoksista ja tapahtumista sijaitsee. Tavoitteeseen pääsemiseksi taidelaitokset ovat jalkautuneet keskustasta alueille, joissa kulttuuriin käytetty määräraha on ollut vähäistä. Lisäksi alueilla on nähtävissä myös vahvaa eriytymiskehitystä, johon yhdessä alueen asukkaiden kanssa tuotettu kulttuuritoiminta on nähty aluetta kehittävänä näkökulmana. Mallin myötä on tarkoitus uudistaa koko hankerahoituksen hakuprosessia pysyvästi niin, että yleisötyötä tehtäisiin jatkossa enemmän taidelaitoksien seinien ulkopuolella, erityisesti lähiöissä.

Tulimme mukaan hankkeeseen syksyllä 2018 osana yhteisöpedagogin kehittämistoiminnan opintojaksoa, jolloin hankkeen toinen pilotointi kausi oli lopuillaan. Kaupungin kulttuuripalvelut tilasi Humanistiselta ammattikorkeakoululta kvantitatiivisen puhelinhaastattelututkimuksen, sekä tiivistelmän perustuen taidelaitoksien itsereflektioihin alueella tehdystä työstä, mikä julkaistiin osana loppuraporttia Toisenlainen taidemaailma. Taidelaitokset lähiöissä vuosina 2016-2018 Helsingin osallistavassa kulttuurityönmallissa.

Tilaustyönä tehty loppuraportti jäi liitteeksi opinnäytetyötämme, jossa analysoimme enemmän osallisuuden näkökulmasta jalkautumisien onnistumista. Menetelmänä tähän käytimme dokumenttianalyysia ja kokosimme asiasisällöt kokonaisuuksiksi, joiden pohjalta teimme johtopäätöksiä. Raporteista nousseiden teemojen perusteella keräsimme lisätietoa kohdennetuilla taidetoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden haastatteluilla siitä, miten aluetta on lähestytty. Usein osallisuus oli asetettu vastakkain taiteen laadun kanssa. Lisäksi pohdimme mm. onko hankkeen kautta tavoitettu sellaisia osallistujia, jotka eivät ole taiteen ja kulttuurin suurkuluttajia, sekä millä keinoin toimintaa on onnistuttu vakiinnuttamaan alueelle hankkeen päätyttyä.

Päätelmämme oli, että taidelaitokset ovat onnistuneet jalkautumaan lähiöihin erityisesti lasten ja nuorten pariin. Vaikutelmaksi jäi se, että osallistujina on tavoitettu parhaiten alueen aktiiveja sekä kulttuurista kiinnostuneita asukkaita. Onnistumiseen vaikutti keskeisesti taidelaitoksien asenne jalkaumiseen. Tasa-arvoiseen osallisuuteen pääsemiseksi taidetoimijoiden ja asukkaiden tulee olla yhdenvertaisia, jolloin toimintaa ei voi suunnata ylhäältä alaspäin, asettaen taidetta ja osallisuutta vastakkain. Saimme kerätyksi tietoa keinoista, joilla lähiöihin jalkaudutaan ja toimintaa käynnistetään. Toimintaa oli jonkin verran saatu vakiinnutettua, mutta ei merkittävissä määrin tämän hankekauden aikana.