Kätkemisrikos vai rahanpesu? : opinnäytetyö kätkemisrikoksen ja rahanpesun tunnusmerkistö eroista sekä tutkintamääristä ja niiden muutoksista
Halmelahti, Juho (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414854
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Rikoslain (39/1889) mukaisen kätkemisrikoksen (RL 32:1) ja rahanpesun (RL 32:6) tunnusmerkistöjä, niiden eroja, päällekkäisyyksiä ja muutoksia viimeisen 10 vuoden ajalta. Lisäksi selvitän kyseisten nimikkeiden tutkintamääriä poliisilaitoksittain.
Valitsin opinnäytetyön aiheen, kun ymmärsin kätkemisrikoksen ja rahanpesun rajanvedossa olevan suuria ongelmia. Vuonna 2011 rahanpesun tunnusmerkistön soveltamisalaa laajennettiin siten, että rahanpesun 1 kohdassa ei enää vaadita erikseen peittämis- ja häivyttämistarkoituksen osoittamista, vaan pelkkä hyötymistarkoituksen näyttäminen riittää. Tämän seurauksena kätkemisrikoksen tunnusmerkistö on lähes aina päällekkäinen rahanpesun tunnusmerkistön kanssa ja kätkemisrikoksen soveltamisala jää kapeaksi. Rikoslaissa (RL 32:1) määritellään rahanpesun olevan ensisijainen rikosnimike kätkemisrikokseen verrattuna. Silti poliisissa käsitellään edelleen moninkertainen määrä kätkemisrikoksia rahanpesuihin verrattuna.
Tutkimuksen olen toteuttanut kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen, luennon ja tilastojen avulla. Perustiedot selvitin keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkosen luennon sekä kirjallisuuskatsauksen avulla. Haastatteluilla selvitin keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkosen sekä Keski-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomari Mikko Jaatisen näkemyksiä tutkittavasta aiheesta. Tilastojen avulla selvitin rikoslain 32 luvun mukaisten nimikkeiden tutkintamääriä ja niiden muutoksia poliisilaitoksittain.
Tutkimuksen tuloksena päädyin siihen, että kätkemisrikos tulisi kyseeseen tapauksissa, joissa omaisuutta siirretään, mutta kenelläkään ei ole hyötymis- peittämis- tai häivyttämistarkoitusta. Tällainen tapaus on erittäin harvinainen. Tutkimusmääriä ja alueellisia eroja vertaillessa oli selvästi havaittavissa kätkemisrikosten vähentyneen ja rahanpesujen lisääntyneen. Poliisilaitosten välillä erot olivat yllättävän suuria ja erot johtuvat haastattelujen perusteella todennäköisimmin koulutuksen puutteesta.
Valitsin opinnäytetyön aiheen, kun ymmärsin kätkemisrikoksen ja rahanpesun rajanvedossa olevan suuria ongelmia. Vuonna 2011 rahanpesun tunnusmerkistön soveltamisalaa laajennettiin siten, että rahanpesun 1 kohdassa ei enää vaadita erikseen peittämis- ja häivyttämistarkoituksen osoittamista, vaan pelkkä hyötymistarkoituksen näyttäminen riittää. Tämän seurauksena kätkemisrikoksen tunnusmerkistö on lähes aina päällekkäinen rahanpesun tunnusmerkistön kanssa ja kätkemisrikoksen soveltamisala jää kapeaksi. Rikoslaissa (RL 32:1) määritellään rahanpesun olevan ensisijainen rikosnimike kätkemisrikokseen verrattuna. Silti poliisissa käsitellään edelleen moninkertainen määrä kätkemisrikoksia rahanpesuihin verrattuna.
Tutkimuksen olen toteuttanut kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen, luennon ja tilastojen avulla. Perustiedot selvitin keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkosen luennon sekä kirjallisuuskatsauksen avulla. Haastatteluilla selvitin keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkosen sekä Keski-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomari Mikko Jaatisen näkemyksiä tutkittavasta aiheesta. Tilastojen avulla selvitin rikoslain 32 luvun mukaisten nimikkeiden tutkintamääriä ja niiden muutoksia poliisilaitoksittain.
Tutkimuksen tuloksena päädyin siihen, että kätkemisrikos tulisi kyseeseen tapauksissa, joissa omaisuutta siirretään, mutta kenelläkään ei ole hyötymis- peittämis- tai häivyttämistarkoitusta. Tällainen tapaus on erittäin harvinainen. Tutkimusmääriä ja alueellisia eroja vertaillessa oli selvästi havaittavissa kätkemisrikosten vähentyneen ja rahanpesujen lisääntyneen. Poliisilaitosten välillä erot olivat yllättävän suuria ja erot johtuvat haastattelujen perusteella todennäköisimmin koulutuksen puutteesta.