Matkalla Ritaharjun monitoimitaloon : yhdessä parempi?
Koukkari, Petri (2010)
Koukkari, Petri
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110414162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110414162
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on hahmottaa Ritaharjun monitoimitalon ohjaus- ja suunnitteluryhmäläisten ajatuksia prosessin aikana kohti moniammatillista yhteistyötä ja sitä kuinka ajatukset ovat mahdollisesti muuttuneet prosessin aikana. Ajatusten tutkimisen ja hahmottamisen jälkeen tavoitteena on löytää kehittämisideoita eri hallintokuntien edustajilta kohti moniammatillista yhteistyötä tulevaisuuden monitoimitaloissa. Tutkimusmenetelmänä käytin haastattelua. Tavoitteena on löytää kehittämisideoita eri hallintokuntien edustajilta kohti moniammatillista yhteistyötä tulevaisuuden monitoimitaloissa.
Ritaharju on viihtyisä, vielä kehittymässä oleva asuinalue Oulun pohjoispuolella. Alueen keskukseksi on rakenteilla monitoimitalo, joka avaa ovensa elokuussa 2010. Ritaharjun monitoimitalo yhdistää saman katon alle peruskoulun, päivähoidon, kirjaston ja nuorisotoimen. Ritaharjun monitoimitalon moniammatillinen yhteistoimintamalli on ainutlaatuinen ja historiallinen Oulussa. Monitoimitalossa tulee työskentelemään liki 100 ammattilasta useasta eri ammattiryhmästä. Usein yhteistyön suunnittelussa kompastutaan siihen, ettei riittävästi selkeytetä ajankäyttöä yhteistyöhön.
Opinnäytetyöni on työelämän läheinen kehittämistehtävä, joka peilailee myös tulevaisuuteen. Aineiston keruumenetelminä tutkimuksessa käytettiin elämänkertahaastattelua ja monitoimitaloon liittyviä dokumentteja. Haastattelin viittä Ritaharjun monitoimitalon ohjaus- ja suunnitteluryhmissä olleita henkilöitä. Haastateltavat olivat opetus- kirjasto- ja nuorisotoimen työntekijöitä.
Tutkimustulosten mukaan tiivis moniammatillinen yhteistyöryhmä tarvitsee selkeän johdon tuen ja hyväksynnän. Ryhmän jäsenellä täytyisi olla myös oman hallintokunnan valtuutus tehdä päätöksiä ryhmässä. Vuorovaikutteisten rakenteiden luominen ja keskustelukulttuurin kehittyminen ovat osa yhteisen kehittämistyön tuloksena tapahtunutta muutosta. Yhteisen kielen löytyminen ja toisiin luottaminen edes auttoi yhteisen tehtävän onnistumisessa. Työryhmissä on voitu hyödyntää mukana olleiden ammattiryhmien vahvuuksia ja kaikille oli muodostunut tilanteisiin sopivia rooleja erilaisissa ryhmän tehtävissä toimittaessa. Yhteisöllisyyden ja ME-hengen kasvuun vaikutti merkittävästi se, että suurin osa ryhmäläisistä tulee myös työskentelemään Ritaharjun monitoimitalossa. Kehittämistyö koettiin itsellekin tärkeäksi, koska samalla voitiin konkreettisesti vaikuttaa myös oman työn kehittämiseen. Monitoimitalon johtajan mukana oleminen ryhmissä koettiin toimivaksi ratkaisuksi, kenttätyön tekijät kokivat vaikuttamismahdollisuuteensa ryhmässä tasavertaisiksi johtajan kanssa. Yhteistyön kehittäminen oli kaikkien vastuulla, ei vain ylemmän johdon. Ohjaus- ja suunnitteluryhmien nimeäminen hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista koettiin tärkeäksi seikaksi pyrittäessä aitoon yhdessä tekemiseen. Ryhmissä tulisi olla arjen ammattilaisia, ei pelkästään ylemmän tason virkamiehiä, jotka eivät tule itse konkreettisesti työskentelemään moniammatillisessa työyhteisössä.
Ritaharju on viihtyisä, vielä kehittymässä oleva asuinalue Oulun pohjoispuolella. Alueen keskukseksi on rakenteilla monitoimitalo, joka avaa ovensa elokuussa 2010. Ritaharjun monitoimitalo yhdistää saman katon alle peruskoulun, päivähoidon, kirjaston ja nuorisotoimen. Ritaharjun monitoimitalon moniammatillinen yhteistoimintamalli on ainutlaatuinen ja historiallinen Oulussa. Monitoimitalossa tulee työskentelemään liki 100 ammattilasta useasta eri ammattiryhmästä. Usein yhteistyön suunnittelussa kompastutaan siihen, ettei riittävästi selkeytetä ajankäyttöä yhteistyöhön.
Opinnäytetyöni on työelämän läheinen kehittämistehtävä, joka peilailee myös tulevaisuuteen. Aineiston keruumenetelminä tutkimuksessa käytettiin elämänkertahaastattelua ja monitoimitaloon liittyviä dokumentteja. Haastattelin viittä Ritaharjun monitoimitalon ohjaus- ja suunnitteluryhmissä olleita henkilöitä. Haastateltavat olivat opetus- kirjasto- ja nuorisotoimen työntekijöitä.
Tutkimustulosten mukaan tiivis moniammatillinen yhteistyöryhmä tarvitsee selkeän johdon tuen ja hyväksynnän. Ryhmän jäsenellä täytyisi olla myös oman hallintokunnan valtuutus tehdä päätöksiä ryhmässä. Vuorovaikutteisten rakenteiden luominen ja keskustelukulttuurin kehittyminen ovat osa yhteisen kehittämistyön tuloksena tapahtunutta muutosta. Yhteisen kielen löytyminen ja toisiin luottaminen edes auttoi yhteisen tehtävän onnistumisessa. Työryhmissä on voitu hyödyntää mukana olleiden ammattiryhmien vahvuuksia ja kaikille oli muodostunut tilanteisiin sopivia rooleja erilaisissa ryhmän tehtävissä toimittaessa. Yhteisöllisyyden ja ME-hengen kasvuun vaikutti merkittävästi se, että suurin osa ryhmäläisistä tulee myös työskentelemään Ritaharjun monitoimitalossa. Kehittämistyö koettiin itsellekin tärkeäksi, koska samalla voitiin konkreettisesti vaikuttaa myös oman työn kehittämiseen. Monitoimitalon johtajan mukana oleminen ryhmissä koettiin toimivaksi ratkaisuksi, kenttätyön tekijät kokivat vaikuttamismahdollisuuteensa ryhmässä tasavertaisiksi johtajan kanssa. Yhteistyön kehittäminen oli kaikkien vastuulla, ei vain ylemmän johdon. Ohjaus- ja suunnitteluryhmien nimeäminen hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista koettiin tärkeäksi seikaksi pyrittäessä aitoon yhdessä tekemiseen. Ryhmissä tulisi olla arjen ammattilaisia, ei pelkästään ylemmän tason virkamiehiä, jotka eivät tule itse konkreettisesti työskentelemään moniammatillisessa työyhteisössä.