Musiikkia mielelle : Musiikin tekemisen vaikutus tekijälleen
Tuomola, Topi (2010)
Tuomola, Topi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916204
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus oli tutkia, kuinka suuri vaikutus ja merkitys musiikin tekemisellä on tekijälleen itselleen sekä sen mahdollisia sosiaalisia ja syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia. Tavoitteenani oli myös tuoda esille musiikin tekijöiden aitoja kokemuksia sekä ajatuksia heidän oman musiikkinsa luomisesta, musiikkiin liittyvistä tavoitteista ja haaveista. Myös musiikin tekemisen mielenterveydellisten vaikutusten selvittäminen oli osa tutkimusta: onko musiikki ja sen tekeminen hyvä tapa purkaa omaa ahdistustaan sekä kenties jopa keino selvittää omia ongelmiaan.
Lasten ja nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat saattavat olla tulevaisuudessa vakava uhka terveelle, niin sanotulle hyvinvointiyhteiskunnallemme. Musiikin tai muun taiteen tekeminen voi olla väline ehkäistä, lievittää ja parantaa näitä ongelmia. Tutkimukseni osoittaa, että musiikin tekeminen on parhaimmillaan hyvä keino muun muassa itseilmaisuun, omien tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn, sosiaalisten suhteiden luomiseen sekä parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja onnistumisen tunteiden saamiseen. Kaikkien haastateltavieni elämässä musiikilla ja sen tekemisellä on erityinen rooli.
Yhteisöpedagogin ja muun kasvatusalan näkökulmasta katsottuna musiikki ja sen tekeminen tarjoavat hyviä mahdollisuuksia sekä menetelmiä työelämään. Välttämättä ohjaajan ei tarvitse osata soittaa jotain instrumenttia tai olla erityisen lahjakas voidakseen rohkaista nuorta tekemään esimerkiksi omaa musiikkia. Ohjaajan tai muun aikuisen roolissa olevan oma innostus, kannustus ja aito läsnäolo voivat olla ensiarvoisen tärkeitä asioita epävarmalle nuorelle hänen miettiessään tulevaisuuttaan sekä itseään. Musiikin ja sen tekemisen ihmisiä yhdistävät vaikutukset, onnistumisen tunteiden lisääntyminen ja itseluottamuksen kasvaminen tulivat tutkimusaineistosta jokaiselta haastateltavalta.
Toteutin opinnäytetyöni laadullista tutkimusta käyttäen. Viittä musiikin tekijää haastatellessani käytin teemahaastattelua, jonka vapaa ilmapiiri sopi mainiosti aiheeseen saaden aikaan hyviä keskusteluja. Tutkimuksen luotettavuutta, laadukkuutta ja uskottavuutta pyrin lisäämään tutkimuksen läpinäkyvyydellä. Pyysin haastattelulomakkeesta kommentteja usealta henkilöltä ennen haastatteluja, olen taltioinut kaikki haastattelut joko audio- tai kirjalliseen muotoon, opinnäytetyöohjaani seurasi säännöllisesti työni kehittymistä, ja osalta haastateltaviltani olen pyytänyt täydennyksiä heidän antamiin vastauksiin.
Lasten ja nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat saattavat olla tulevaisuudessa vakava uhka terveelle, niin sanotulle hyvinvointiyhteiskunnallemme. Musiikin tai muun taiteen tekeminen voi olla väline ehkäistä, lievittää ja parantaa näitä ongelmia. Tutkimukseni osoittaa, että musiikin tekeminen on parhaimmillaan hyvä keino muun muassa itseilmaisuun, omien tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn, sosiaalisten suhteiden luomiseen sekä parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja onnistumisen tunteiden saamiseen. Kaikkien haastateltavieni elämässä musiikilla ja sen tekemisellä on erityinen rooli.
Yhteisöpedagogin ja muun kasvatusalan näkökulmasta katsottuna musiikki ja sen tekeminen tarjoavat hyviä mahdollisuuksia sekä menetelmiä työelämään. Välttämättä ohjaajan ei tarvitse osata soittaa jotain instrumenttia tai olla erityisen lahjakas voidakseen rohkaista nuorta tekemään esimerkiksi omaa musiikkia. Ohjaajan tai muun aikuisen roolissa olevan oma innostus, kannustus ja aito läsnäolo voivat olla ensiarvoisen tärkeitä asioita epävarmalle nuorelle hänen miettiessään tulevaisuuttaan sekä itseään. Musiikin ja sen tekemisen ihmisiä yhdistävät vaikutukset, onnistumisen tunteiden lisääntyminen ja itseluottamuksen kasvaminen tulivat tutkimusaineistosta jokaiselta haastateltavalta.
Toteutin opinnäytetyöni laadullista tutkimusta käyttäen. Viittä musiikin tekijää haastatellessani käytin teemahaastattelua, jonka vapaa ilmapiiri sopi mainiosti aiheeseen saaden aikaan hyviä keskusteluja. Tutkimuksen luotettavuutta, laadukkuutta ja uskottavuutta pyrin lisäämään tutkimuksen läpinäkyvyydellä. Pyysin haastattelulomakkeesta kommentteja usealta henkilöltä ennen haastatteluja, olen taltioinut kaikki haastattelut joko audio- tai kirjalliseen muotoon, opinnäytetyöohjaani seurasi säännöllisesti työni kehittymistä, ja osalta haastateltaviltani olen pyytänyt täydennyksiä heidän antamiin vastauksiin.