Automaattinen kasvontunnistusteknologia - uhka vai mahdollisuus?
Kauppinen, Marko (2019)
Kauppinen, Marko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100119414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100119414
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, ovatko digitalisaatio ja toimintaympäristön muutos osaltaan vaikuttaneet poliisin toimintaan. Tutkimuksen toisena tavoitteena on muodostaa ymmärrys, voidaanko kasvontunnistusteknologiaa biometrisenä tunnistamismenetelmänä hyödyntää poliisitoiminnassa.
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu laajan turvallisuuskäsitteen ja tiedolla johtamisen teorioista. Tulosten analysointiin käytettiin sisällön analyysia, jossa haastatteluiden avainasiat ryhmiteltiin eri teemoihin.
Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio ovat vaikuttaneet yhteiskuntaamme merkittävästi. Digitalisaatio on vaikuttanut myös rikollisuuden monimuotoistumiseen ja kansainvälistymiseen. Digiaikakaudella uhkien realisoituminen on nopeaa, uhkat voivat kohdistua Suomen rajojen ulkopuolelta ja aiempaa vapaampi liikkuvuus on helpottanut liikkuvan rikollisuuden toimintaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella kasvontunnistusteknologian avulla voidaan tehostaa viranomaisten toimintaa ja näin ollen parantaa yhteiskunnan turvallisuutta. Potentiaalia nähdään erityisesti ns. massaseulonta-tapauksessa, jossa etsittävä henkilö pyritään tunnistamaan ehdokasjoukosta kasvontunnistusjärjestelmän avulla. Massaseulonnan tapauksessa haastatteluissa painotettiin kasvontunnistajan roolin ja osaamisen merkitystä, koska ihminen viime kädessä ratkaisee, onko kuvassa etsitty henkilö.
Kasvontunnistukseen liittyy hyvin läheisesti myös yksityisyyden suoja ja lainsäädäntö. Kasvontunnistusteknologian hyödyntämisessä keskeistä on tasapainon löytäminen turvallisuuden parantamisen ja yksityisyyden suojan kesken.
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu laajan turvallisuuskäsitteen ja tiedolla johtamisen teorioista. Tulosten analysointiin käytettiin sisällön analyysia, jossa haastatteluiden avainasiat ryhmiteltiin eri teemoihin.
Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio ovat vaikuttaneet yhteiskuntaamme merkittävästi. Digitalisaatio on vaikuttanut myös rikollisuuden monimuotoistumiseen ja kansainvälistymiseen. Digiaikakaudella uhkien realisoituminen on nopeaa, uhkat voivat kohdistua Suomen rajojen ulkopuolelta ja aiempaa vapaampi liikkuvuus on helpottanut liikkuvan rikollisuuden toimintaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella kasvontunnistusteknologian avulla voidaan tehostaa viranomaisten toimintaa ja näin ollen parantaa yhteiskunnan turvallisuutta. Potentiaalia nähdään erityisesti ns. massaseulonta-tapauksessa, jossa etsittävä henkilö pyritään tunnistamaan ehdokasjoukosta kasvontunnistusjärjestelmän avulla. Massaseulonnan tapauksessa haastatteluissa painotettiin kasvontunnistajan roolin ja osaamisen merkitystä, koska ihminen viime kädessä ratkaisee, onko kuvassa etsitty henkilö.
Kasvontunnistukseen liittyy hyvin läheisesti myös yksityisyyden suoja ja lainsäädäntö. Kasvontunnistusteknologian hyödyntämisessä keskeistä on tasapainon löytäminen turvallisuuden parantamisen ja yksityisyyden suojan kesken.