Talousrikoksista valtakunnallisesti takai- sin saadun rikoshyödyn kehitys vuosina 2015 – 2017 ja kehitysehdotukset

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee talousrikoksista valtakunnallisesti takaisin saadun rikoshyödyn kehitystä vuosina 2015 – 2017 ja kehitysehdotuksia. Opinnäytetyössä keskitytään siihen takaisin saadun rikoshyödyn määrään, jonka kaikki yksiköt ovat saaneet kerättyä yhteensä. Opinnäytetyössä ei keskitytä yksikköjen kesken vallitseviin eroihin. Opinnäytetyössä on hyödynnetty sekä tilastotietoa, että teemahaastatteluja. Haastateltaviksi valittiin neljä henkilöä, jotka työskentelevät tiiviisti talousrikostorjunnan parissa. Opinnäytetyön aihe valikoitui sen perusteella, että vuonna 2017 uutisoitiin siitä, kuinka poliisi ei ollut saavuttanut talousrikostorjunnassa sille asetettuja tavoitteita takaisin saadun rikoshyödyn suhteen. Tarkoituksena oli selvittää syitä sille, miksi asetettuja tavoitteita ei ollut saavutettu. Opinnäytetyö käsittelee poliisin haltuun saamaan omaisuutta, muttei tuomittua määrää. Tilastotiedosta selvisi, että juttumäärä ei ole ollut syynä siihen, ettei asetettuja tavoitteita rikoshyödyn takaisin saannin suhteen ole talousrikostorjunnassa saavutettu. Tehdyissä haastatteluissa kritisoitiin tavoitteiden asettamisen perusteita. Lähes yhtenevä mielipide haastateltavilla oli se, etteivät asetetut tavoitteet ole realistisia. Lisäksi haastateltavat näkivät syinä siihen, ettei asetettuja tavoitteita ole saavutettu, muun muassa resurssipulan, muun tutkinnan avustamisen, osaavan henkilöstöä vaikeasti saatavilla, rikollisten taidon piilottaa omaisuutta, tutkittavaksi tulevan juttumassan määrän ja tutkittavien juttujen laadun. Jatkossa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, ovatko asetetut tavoitteet realistisia ja voisiko tavoitteen asetantaa kehittää.

Yleistyksiä tämän opinnäytetyön tulosten perusteella ei voida tehdä. Tämä tutkimus keskittyi ainoastaan valtakunnallisesti talousrikoksista takaisin saatuihin rikoshyödyn määriin eikä tässä huomioida yksiköiden välisiä eroja.