Vanhempien, lasten ja ohjaajien näkemyksiä iltapäivätoiminnasta: Palvelun laadun kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa työn tilaajalle tietoa siitä, mitä iltapäivätoiminta palveluna merkitsee vanhemmille ja lapsille sekä miten ohjaajat kokevat oman työnsä tutkimuksen kohteena olevissa kahdessa espoolaiskoulussa. Työn tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita ja -ehdotuksia iltapäivätoiminnan palvelun laadun kehittämiseksi.

Opinnäytetyön tilaajana toimi Kansallinen Lastenliitto - Espoon aluejärjestö ry, joka on yksi Espoon kaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan palveluntuottajista. Kansallinen Lastenliitto – Espoon aluejärjestö ry haluaa kehittää toimintaansa kahdessa Espoon koulussa, joissa se järjestää iltapäivätoimintaa. Hyvin suunnitellulla iltapäivätoiminnnalla voidaan edistää lasten hyvinvointia.

Toteutin opinnäytetyön laadullisena tutkimuksena ja menetelminä käytin kyselyä, teemahaastattelua sekä SWOT-analyysia. Opinnäytetyötä tehdessäni etsin myös tietoa aamu- ja iltapäivätoiminnasta, palvelusta ja sen laadusta sekä lasten vapaa-ajasta, mikä auttoi minua työn toteutuksessa. Kyselyt ja haastattelut toteutin huhti- ja toukokuun aikana 2019, joten kohderyhmänä olivat ne vanhemmat ja heidän lapsensa, jotka olivat mukana iltapäivätoiminnassa tuona ajankohtana. Ohjaajien näkemyksiä omasta työstään kartoitin toukokuussa 2019 SWOT-analyysin avulla.

Keräämäni aineiston perusteella voidaan todeta, että lapset ja vanhemmat ovat tyytyväisiä iltapäivätoimintaan opinnäytetyön kohteena olevissa kahdessa koulussa. Vanhemmat näkivät, että iltapäivätoiminnasta on paljon hyötyä. Se tarjoaa lapselle turvallisen paikan eikä lapsen tarvitse olla yksin kotona pitkän koulupäivän jälkeen. Iltapäivätoiminnassa lapsi voi leikkiä kavereiden kanssa ja siellä on monipuolista toimintaa. Myös lapset näyttivät pääsääntöisesti viihtyvän iltapäivätoiminnassa. Mukaviksi asioiksi lapset mainitsivat kyselyssä muun muassa leikkimisen, askartelun, välipalan ja kaverit. Ohjaajat näkivät työnsä hyväksi puoleksi sen, että he saavat työskennellä lasten kanssa.

Tutkimustuloksista löytyi kuitenkin kehittämiskohteita. Parannusta toivottiin muun muassa iltapäivätoiminnan tiloihin, ryhmäkokoihin, ohjaajien määrään sekä tiedonkulkuun kodin ja iltapäivätoiminnan sekä koulun välillä.

Opinnäytetyöstä syntyi konkreettisena tuotoksena työn tilaajalle kehityskohteita- ja ehdotuksia, joita työn tilaajan on tarkoitus käyttää osana toiminnan suunnittelua ja laadun parantamista.