Voimankäytön kenttäkouluttajien käsitys työharjoitteluun tulevien opiskelijoiden poliisitaktisesta osaamistasosta
Mäkilä, Jani (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112021689
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on tutkittu voimankäytön kenttäkouluttajien käsitystä työharjoitteluun tulevien poliisiopiskelijoiden poliisitaktisesta osaamistasosta. Samalla on selvitetty, mihin poliisitaktiikan osa-alueisiin voimankäytön kouluttajien mielestä opetusta tulisi Poliisiammattikorkeakoulun perusopetuksessa painottaa. Tutkimusta varten poliisitaktiset osa-alueet jaettiin seitsemään, erikseen arvioitavaan, osa-alueeseen.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmään kuuluvat vastasivat Webropol-ohjelmalla tehtyyn sähköpostikyselyyn anonyymisti.
Kouluttajien käsitys tutkittavista asioista oli hyvin yhteneväinen. Opiskelijoiden taktinen osaamistaso miellettiin, osa-alueesta riippuen, usein tyydyttävän ja hyvän välimaastoon. Parhaat tulokset saatiin lähes samoissa taktiikoissa, joita voimankäytön kenttäkouluttajien näkemyksen mukaan pitäisi perusopetuksessa painottaa.
Poliisitaktinen osaamistaso koettiin kuitenkin heikommaksi, kuin mitä aikaisempien tutkimusten tulosten perusteella voisi tulkita. Opiskelijoiden poliisitaktinen osaaminen on niissä hyvin usein arvioitu osana voimankäyttöä tai kenttätoimintaa, jolloin samaan arviointialueeseen sisällytettyjen muiden koulutuskohteiden, kuten voimankäyttövälineiden hallinnan, korkea osaamistaso vaikuttaa tulokseen.
Opiskelijoiden poliisitaktista osaamistasoa on kuitenkin mahdollista nostaa helposti lähes jokaisella osa-alueella. Tutkimuksen tulosten perusteella, tämä vaatisi suhteellisen pienen panostuksen soveltavien harjoitusten määrään ja opiskelijoille kohdennetun poliisitaktisen opetusmateriaalin kehittämiseen. Poliisitaktista osaamista tulisi tulevaisuudessa myös arvioida kokonaan omana osa-alueenaan. Näin poliisitaktiikkaa koskevat kehittämiskohteet, sekä hyviksi osoittautuneet menetelmät, nousisivat paremmin esiin myös opetuksessa huomioon otettaviksi.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmään kuuluvat vastasivat Webropol-ohjelmalla tehtyyn sähköpostikyselyyn anonyymisti.
Kouluttajien käsitys tutkittavista asioista oli hyvin yhteneväinen. Opiskelijoiden taktinen osaamistaso miellettiin, osa-alueesta riippuen, usein tyydyttävän ja hyvän välimaastoon. Parhaat tulokset saatiin lähes samoissa taktiikoissa, joita voimankäytön kenttäkouluttajien näkemyksen mukaan pitäisi perusopetuksessa painottaa.
Poliisitaktinen osaamistaso koettiin kuitenkin heikommaksi, kuin mitä aikaisempien tutkimusten tulosten perusteella voisi tulkita. Opiskelijoiden poliisitaktinen osaaminen on niissä hyvin usein arvioitu osana voimankäyttöä tai kenttätoimintaa, jolloin samaan arviointialueeseen sisällytettyjen muiden koulutuskohteiden, kuten voimankäyttövälineiden hallinnan, korkea osaamistaso vaikuttaa tulokseen.
Opiskelijoiden poliisitaktista osaamistasoa on kuitenkin mahdollista nostaa helposti lähes jokaisella osa-alueella. Tutkimuksen tulosten perusteella, tämä vaatisi suhteellisen pienen panostuksen soveltavien harjoitusten määrään ja opiskelijoille kohdennetun poliisitaktisen opetusmateriaalin kehittämiseen. Poliisitaktista osaamista tulisi tulevaisuudessa myös arvioida kokonaan omana osa-alueenaan. Näin poliisitaktiikkaa koskevat kehittämiskohteet, sekä hyviksi osoittautuneet menetelmät, nousisivat paremmin esiin myös opetuksessa huomioon otettaviksi.