Suomen kansalainen siepattuna ulkomailla : rikoksen uhrin perusoikeudet ja kokemukset viranomaistoiminnassa
Granroth, Crista (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622596
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö keskittyy Suomen kansalaisen sieppaukseen ulkomailla.
Tutkimuksessa on selvitetty vapauteen kohdistuneen rikoksen kohteena olevan ihmisen perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Tavoite on ollut tuoda esille sieppausten yhteydessä käytettäviä oikeita inhimillisiä toimintatapoja, jotka ovat myös oikeudellisen sääntelyn ja kansainvälisten sopimusten mukaisia. Työssä on tarkasteltu viranomaiskäsittelyn uhrinäkökulmaa ja sitä, miten asianomistajien ja heidän lähipiirinsä kohtaamista voidaan kehittää poliisin toimintatavoissa.
Opinnäytetyö on syntynyt tarpeesta saada kartoitettua käytännöt ja kansainvälinen tapa toimia. Tavoitteena on ollut, että lukija saisi ehjän kuvan siitä, mitä ulkomailla tapahtunut sieppaus tarkoittaa yhteiskunnan ja uhrin kannalta. Tietoa on kerätty tutkimalla nykyistä kansainvälistä tilannetta sekä haastatteluilla.
Aluksi kerrotaan opinnäytetyön tavoitteista, tarkoituksesta ja tutkimuksessa käytetyistä menetelmistä. Seuraavaksi sieppauksia käsitellään siihen liittyvien teoreettisten viitekehysten näkökulmasta. Sieppauksiin liittyviä neuvotteluja, kansainvälisiä pakotteita suhteessa valtion huolenpitovastuuseen sekä lunnaiden maksamista käydään tutkimuksessa yksityiskohtaisesti läpi. Opinnäytetyössä haastatellut henkilöt ovat Suomen kansalaisia, jotka ovat olleet siepattuna ulkomailla 2000-luvulla yli 100 vuorokautta.
Haastattelututkimus on salassapidon alainen JulkL (621/1999) 24.1 §:n 5. kohdan perusteella. Kerättyjen tietojen myötä saatuja tuloksia on sanallisen analysoinnin ohella esitetty johtopäätöksinä.
Tutkielma osoitti, että vastatakseen kansainväliseen rikollisuuteen poliisin on kehitettävä toimintaansa, kun Suomen kansalainen on vakavan rikoksen kohteena ulkomailla. Detta examensarbete fokuserar på finska medborgare som kidnappats utomlands.
I undersökningen utreds de grundrättigheter och den jämbördighet som det frihetsberövade brottsoffret har. Målet har varit att lyfta fram korrekta humana verksamhetsmodeller som bör användas i samband med kapningar. Dessa verksamhetsmodeller är också i överensstämmelse med stadgar och internationella avtal. I studien granskas både myndighetsförfarandet ur offrets synvinkel och hur bemötandet av målsäganden och deras närmaste krets kunde utvecklas i polisens verksamhet.
Det har funnits ett behov att kartlägga både praxis och internationella seder. Avhandlingen bemöter detta behov. Syftet har varit att läsaren ska få en tydlig bild över vad ett frihetsberövande utomlands innebär för samhället och för offret. Information har samlats in genom att undersöka det aktuella internationella läget samt genom intervjuer.
Inledningsvis behandlas avhandlingens ändamål, syfte och de metoder som använts i undersökningen. Därefter diskuteras kidnappningarna ur de teoretiska referensramarnas synvinkel. Förhandlingar som berör kidnappningarna, internationella sanktioner i förhållande till statens omsorgsplikt och betalning av lösensumma avhandlas detaljerat i utredningen. De personer som blivit intervjuade för denna avhandling är finska medborgare som har varit kidnappade utomlands i över 100 dygn under 2000-talet. Forskningsintervjun är konfidentiell enligt OffL (621/1999) 24§ 1 mom. 5 punkten. Resultaten som fåtts på basen av den insamlade informationen har tillsammans med en verbal analys varit grund för slutsatserna.
Studien visade att polisen bör utveckla sin verksamhet för att bemöta den internationella brottsligheten då en finsk medborgare utomlands är offer för ett grovt brott. This thesis is focused on the abduction of Finnish citizens abroad. The research examines the fundamental rights and equality of a person who is subject to a crime against freedom. The objective of the research has been to highlight the appropriate humane measures to be utilized in a case of abduction in accordance with regulations and international agreements. The thesis examines the victim’s perspective in an authority’s process, as well as the development of police practices in encountering the injured party and related parties.
This thesis arises from a need to map out practices and international modes of operation. The objective has been to present a clear image to the reader of what abduction abroad means for society and the victim. The information has been gathered by examining the current international situation and through interviews.
The thesis begins with an outline of its objectives, purpose and research methods. Next, abductions are examined through the related theoretical framework. The research details abduction negotiations, international sanctions regarding state responsibility, and the payment of ransom. The interviewees are Finnish citizens who have been abducted abroad for a duration of over 100 days during the 21th century. The interview study is classified in accordance with § 24.1 paragraph 5 of the Act on the Openness of Government Activities (621/1999). The results obtained through the collected data are presented as conclusions alongside the written analysis.
The research indicated that in order to respond to international crime, the police also needs to develop their practices in cases where a Finnish citizen is a target of a serious crime abroad.
Tutkimuksessa on selvitetty vapauteen kohdistuneen rikoksen kohteena olevan ihmisen perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Tavoite on ollut tuoda esille sieppausten yhteydessä käytettäviä oikeita inhimillisiä toimintatapoja, jotka ovat myös oikeudellisen sääntelyn ja kansainvälisten sopimusten mukaisia. Työssä on tarkasteltu viranomaiskäsittelyn uhrinäkökulmaa ja sitä, miten asianomistajien ja heidän lähipiirinsä kohtaamista voidaan kehittää poliisin toimintatavoissa.
Opinnäytetyö on syntynyt tarpeesta saada kartoitettua käytännöt ja kansainvälinen tapa toimia. Tavoitteena on ollut, että lukija saisi ehjän kuvan siitä, mitä ulkomailla tapahtunut sieppaus tarkoittaa yhteiskunnan ja uhrin kannalta. Tietoa on kerätty tutkimalla nykyistä kansainvälistä tilannetta sekä haastatteluilla.
Aluksi kerrotaan opinnäytetyön tavoitteista, tarkoituksesta ja tutkimuksessa käytetyistä menetelmistä. Seuraavaksi sieppauksia käsitellään siihen liittyvien teoreettisten viitekehysten näkökulmasta. Sieppauksiin liittyviä neuvotteluja, kansainvälisiä pakotteita suhteessa valtion huolenpitovastuuseen sekä lunnaiden maksamista käydään tutkimuksessa yksityiskohtaisesti läpi. Opinnäytetyössä haastatellut henkilöt ovat Suomen kansalaisia, jotka ovat olleet siepattuna ulkomailla 2000-luvulla yli 100 vuorokautta.
Haastattelututkimus on salassapidon alainen JulkL (621/1999) 24.1 §:n 5. kohdan perusteella. Kerättyjen tietojen myötä saatuja tuloksia on sanallisen analysoinnin ohella esitetty johtopäätöksinä.
Tutkielma osoitti, että vastatakseen kansainväliseen rikollisuuteen poliisin on kehitettävä toimintaansa, kun Suomen kansalainen on vakavan rikoksen kohteena ulkomailla.
I undersökningen utreds de grundrättigheter och den jämbördighet som det frihetsberövade brottsoffret har. Målet har varit att lyfta fram korrekta humana verksamhetsmodeller som bör användas i samband med kapningar. Dessa verksamhetsmodeller är också i överensstämmelse med stadgar och internationella avtal. I studien granskas både myndighetsförfarandet ur offrets synvinkel och hur bemötandet av målsäganden och deras närmaste krets kunde utvecklas i polisens verksamhet.
Det har funnits ett behov att kartlägga både praxis och internationella seder. Avhandlingen bemöter detta behov. Syftet har varit att läsaren ska få en tydlig bild över vad ett frihetsberövande utomlands innebär för samhället och för offret. Information har samlats in genom att undersöka det aktuella internationella läget samt genom intervjuer.
Inledningsvis behandlas avhandlingens ändamål, syfte och de metoder som använts i undersökningen. Därefter diskuteras kidnappningarna ur de teoretiska referensramarnas synvinkel. Förhandlingar som berör kidnappningarna, internationella sanktioner i förhållande till statens omsorgsplikt och betalning av lösensumma avhandlas detaljerat i utredningen. De personer som blivit intervjuade för denna avhandling är finska medborgare som har varit kidnappade utomlands i över 100 dygn under 2000-talet. Forskningsintervjun är konfidentiell enligt OffL (621/1999) 24§ 1 mom. 5 punkten. Resultaten som fåtts på basen av den insamlade informationen har tillsammans med en verbal analys varit grund för slutsatserna.
Studien visade att polisen bör utveckla sin verksamhet för att bemöta den internationella brottsligheten då en finsk medborgare utomlands är offer för ett grovt brott.
This thesis arises from a need to map out practices and international modes of operation. The objective has been to present a clear image to the reader of what abduction abroad means for society and the victim. The information has been gathered by examining the current international situation and through interviews.
The thesis begins with an outline of its objectives, purpose and research methods. Next, abductions are examined through the related theoretical framework. The research details abduction negotiations, international sanctions regarding state responsibility, and the payment of ransom. The interviewees are Finnish citizens who have been abducted abroad for a duration of over 100 days during the 21th century. The interview study is classified in accordance with § 24.1 paragraph 5 of the Act on the Openness of Government Activities (621/1999). The results obtained through the collected data are presented as conclusions alongside the written analysis.
The research indicated that in order to respond to international crime, the police also needs to develop their practices in cases where a Finnish citizen is a target of a serious crime abroad.