Analyysiin perustuva poliisin ulkomaalaisvalvonta: analyysitoiminnan näkökulmia
Pitkänen, Matti (2019)
Pitkänen, Matti
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622728
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana on poliisitoiminnan ajankohtaiset strategiset painopisteet, analyysitoiminnan kehittäminen ja ulkomaalaisvalvonta. Opinnäytetyössä tarkastellaan poliisin analyysitietoon perustuvaa ulkomaalaisvalvontaa erilaisista analyysitoiminnallisista näkökulmista selvittäen, miten kyseiset strategiset painotukset ilmenevät poliisin analyysitietoon perustuvassa ulkomaalaisvalvonnassa.
Tutkimuksessa kuvataan poliisin ulkomaalaisvalvonnallisen analyysitiedon tuottajia ja näiden tuottamistapoja sekä tuotettua ja valvonnassa hyödynnettyä analyysitietoa. Mainittuja kuvauksia tarkastellaan eri analyysitasojen, analyysiprosessin ja analyysitekniikoiden näkökulmasta tuoden esille perusteltuja näkökulmia, miten ulkomaalaisvalvonnan perusteen mukainen analyysitieto voidaan käsittää sekä millaista ulkomaalaisvalvonnan perusteena olevan analyysitiedon tulee olla, jotta valvontatoiminta on vaikuttavaa, ja että analyysitieto täyttää ulkomaalaislain valvontatoimenpiteiden perusteet niin, ettei valvonnassa ilmene kiellettyä etnistä profilointia.
Opinnäytetyö on luokiteltu osittain salassa pidettäväksi, koska se sisältää tietoja poliisin analyysi- ja ulkomaalaisvalvontatoimintaan liittyvistä taktisista menetelmistä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ulkomaalaisvalvontaa, analyysitieto -käsitettä, poliisin analyysitoimintaa, profilointia yhdenvertaisuuden näkökulmasta ja näihin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä hyödyntäen sisällön analyysiä kirjallisuuskatsauksen ja teemahaastattelujen mukaiseen aineistoon.
Tutkimuksen myötä osoittautui, etteivät strategiset painotukset ole todellisuudessa juurikaan kohdanneet tutkimuksen mukaisten poliisilaitosten analyysitietoon perustuvassa ulkomaalaisvalvonnassa yksittäistä erinomaista esimerkkiä lukuun ottamatta. Kyseistä tilaa osaltaan selittäviin, tutkimuksessa ilmenneisiin toiminnan puutteisiin liittyen tutkimuksessa tuodaan esille erilaisia kehitysnäkökulmia.
Tutkimus osoitti useita näkökulmia, joilla analyysitoimintaa ja sen periaatteita voidaan hyödyntää analyysitietoon perustuvassa ulkomaalaisvalvonnassa. Tutkimus osoitti, että ulkomaalaisvalvonnan perusteet voidaan nähdä perustellusti rakentuvan kokonaisvaltaisesti eri analyysitoiminnallisista näkökulmista aiheuttamatta ristiriitaa voimassa oleville ulkomaalaisvalvonnan perusteille. Tätä näkemystä tukemaan tutkimuksessa on kuvattu esimerkki onnistuneesta operatiivisen analyysitiedon toimeksiannosta. Tutkimus osoitti, että muodostettaessa valvonnan perusteet analyysitoiminnallisista lähtökohdista taktiselle ja operatiiviselle analyysitiedolle, tuotettu analyysitieto tarjoaa edellytykset toiminnan vaikuttavuudelle niin tulosten kuin ennalta ehkäisevyyden kannalta. Lisäksi mainitut analyysitoiminnalliset tekijät varmistavat, ettei analyysitieto rakennu etnisesti syrjiville tekijöille.
Tutkimuksessa kuvataan poliisin ulkomaalaisvalvonnallisen analyysitiedon tuottajia ja näiden tuottamistapoja sekä tuotettua ja valvonnassa hyödynnettyä analyysitietoa. Mainittuja kuvauksia tarkastellaan eri analyysitasojen, analyysiprosessin ja analyysitekniikoiden näkökulmasta tuoden esille perusteltuja näkökulmia, miten ulkomaalaisvalvonnan perusteen mukainen analyysitieto voidaan käsittää sekä millaista ulkomaalaisvalvonnan perusteena olevan analyysitiedon tulee olla, jotta valvontatoiminta on vaikuttavaa, ja että analyysitieto täyttää ulkomaalaislain valvontatoimenpiteiden perusteet niin, ettei valvonnassa ilmene kiellettyä etnistä profilointia.
Opinnäytetyö on luokiteltu osittain salassa pidettäväksi, koska se sisältää tietoja poliisin analyysi- ja ulkomaalaisvalvontatoimintaan liittyvistä taktisista menetelmistä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ulkomaalaisvalvontaa, analyysitieto -käsitettä, poliisin analyysitoimintaa, profilointia yhdenvertaisuuden näkökulmasta ja näihin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä hyödyntäen sisällön analyysiä kirjallisuuskatsauksen ja teemahaastattelujen mukaiseen aineistoon.
Tutkimuksen myötä osoittautui, etteivät strategiset painotukset ole todellisuudessa juurikaan kohdanneet tutkimuksen mukaisten poliisilaitosten analyysitietoon perustuvassa ulkomaalaisvalvonnassa yksittäistä erinomaista esimerkkiä lukuun ottamatta. Kyseistä tilaa osaltaan selittäviin, tutkimuksessa ilmenneisiin toiminnan puutteisiin liittyen tutkimuksessa tuodaan esille erilaisia kehitysnäkökulmia.
Tutkimus osoitti useita näkökulmia, joilla analyysitoimintaa ja sen periaatteita voidaan hyödyntää analyysitietoon perustuvassa ulkomaalaisvalvonnassa. Tutkimus osoitti, että ulkomaalaisvalvonnan perusteet voidaan nähdä perustellusti rakentuvan kokonaisvaltaisesti eri analyysitoiminnallisista näkökulmista aiheuttamatta ristiriitaa voimassa oleville ulkomaalaisvalvonnan perusteille. Tätä näkemystä tukemaan tutkimuksessa on kuvattu esimerkki onnistuneesta operatiivisen analyysitiedon toimeksiannosta. Tutkimus osoitti, että muodostettaessa valvonnan perusteet analyysitoiminnallisista lähtökohdista taktiselle ja operatiiviselle analyysitiedolle, tuotettu analyysitieto tarjoaa edellytykset toiminnan vaikuttavuudelle niin tulosten kuin ennalta ehkäisevyyden kannalta. Lisäksi mainitut analyysitoiminnalliset tekijät varmistavat, ettei analyysitieto rakennu etnisesti syrjiville tekijöille.