Saaristokoulussa on potentiaalia! Vuosikello Reposaaren koulun toiminnallisen luonto-opetuksen suunnitteluun

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja selvittää, miten saaristoluonto saataisiin paremmin käyttöön kyläkoulun arkeen ja opetukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa niin opetta- jien, oppilaiden kuin huoltajienkin toiveita koulun kehittämiseen, ja muodostaa niistä yhtenäinen suunnitelma jatkoa ajatellen. Kehittämistyön taustalla on huoli kyläkoulun jatkon puolesta, mikä osaltaan toimii motivaattorina koulun toiminnan kehittämiselle. Opinnäytetyön tilaaja on Reposaaren koulu, ja yhteistyökumppanina toimi Reposaaren koulun van- hempainyhdistys. Kehittämistyö aloitettiin kartoittamalla oppilaiden toiveita ja mieltymyksiä meri- teemaisten toimintapäivien jälkeen tehdyllä palautekyselyllä. Kyselyn jälkeen opettajat saivat kertoa yksitellen omat ajatuksensa ja toiveensa koulun suhteen, ja lopuksi Vanhempainyhdistyksen jäsenille järjestettiin osallistava aivoriihi. Aivoriihessä koottiin yhteen oppilaiden vanhempien toiveita ja ajatuksia. Lisäksi hyviä käytäntöjä ja ideoita etsittiin benchmarking-menetelmän avulla Luonto- ja ympäristöpäiväkoti Farelmasta sekä Jyväskylän Luontokoulusta. Tutkimusaineiston pohjalta nousi esiin neljä teemaa: turvallisuus, ympäristön arvostus ja suojelu, yhteistyö ja yhteisöllisyys sekä paikallisuus. Näissä teemoissa yhdistyvät eniten huomiota saaneet toiveet ja ajatukset oppilailta, opettajilta sekä vanhemmilta. Lisäksi teemoissa on nähtävillä benchmarkingin avulla saatuja alan ammattilaisten vinkkejä ja huomioita. Aineiston perusteella selvisi, että erityisesti turvallisuuteen panostaminen nähtiin tärkeäksi toiminnan suunnittelussa. Sekä oppilaiden, opettajien että vanhempien mielestä ulkona tapahtuvaa opetusta tulisi lisätä. Myönteinen luontosuhde nähdään ympäristön arvostuksen ja sitä kautta myös ympäristön suojelun lähtökohtana. Koulun ja kodin välinen yhteistyö koetaan tärkeänä uudenlaisen toiminnan onnistumisen kannalta. Koulussa tapahtuva kehittämistoiminta nähdään tärkeänä koko kyläyhteisöä osallistavana ja aktivoivana tekijänä. Kehittämistyön tuloksena syntyi toiminnallinen vuosikello, jonka sisältö muodostui kerätyn aineiston perusteella nousseista teemoista. Vuosikello auttaa opettajia suunnittelemaan lukuvuotta niin, että koulun ympäristö otettaisiin mahdollisimman säännölliseksi osaksi koulun toimintaa.