Tulevaisuuden Kunnon työn lähettiläs : Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin lähettilästoiminnan kehittäminen ja analyysi
Salminen, Maiju (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424473
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. SASKin jäseninä on 37 suomalaista ammattiliittoa, 1 opiskelijajärjestö ja 2 ammattiliittojen keskusjärjestöä. Opinnäytetyö keskittyy SASKin vapaaehtoisverkoston, Kunnon työn lähettiläiden, toiminnan kokonaisuuden ja sen johtamisen kehittämiseen sekä analyysiin.
Kunnon työn lähettiläät ovat vuonna 2014 alkanut verkosto työntekijöiden oikeuksista ja solidaarisuudesta kiinnostuneita ammattiliittojen jäseniä. Vuonna 2019 SASKin lähettiläsverkostossa lähettiläitä on noin 340. Uusia lähettiläskoulutuksia SASK pitää tällä hetkellä 2-3 kertaa vuodessa.
Opinnäytetyön tavoitteena on määritellä, mitä lähettilästoiminta oikeastaan on, miten toiminta linkittyy solidaarisuusaatteeseen ja globaaliin ammattiyhdistysliikkeeseen, sekä miten lähettilästoiminta toimii globaalikasvatusmenetelmänä. Työn tavoitteena on myös pohtia sitä, miten SASK voisi johtaa vapaehtoistoimintaansa paremmin, ja siten saada lähettilästoiminnasta vielä runsaampaa ja parempaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät ovat kvalitatiivisia eli laadullisia. Pääasiallisena tutkimusmetodina ovat teemahaastattelut, joissa haastattelin yhdeksää jo koulutettua lähettilästä. Toisena metodina toimii benchmarkkaus, eli vertaisarviointi. Benchmarkkauksessa vertailussa oli Plan International Suomen vapaaehtoistoiminta SASKin lähettilästoimintaan.
Teemahaastatteluissa haastattelin lähettiläitä heidän ammattiyhdistys- ja vapaaehtoistoiminnastaan, aikaisemmista odotuksista toimintaa kohtaan, miten toiminnan todellisuus on vastannut odotuksiin, ja miltä SASKin lähettiläskoulutukset, seminaarit ja muut tapahtumat ovat tuntuneet. Haastatteluissa kysyin myös lähettilään alkuperäisistä syistä ja motivaatioista lähteä toimintaan mukaan, sekä siitä, miltä tulevaisuuden lähettilästoiminta voisi näyttää. Haastatteluissa selvisi miksi lähettiläät ovat lähteneet juuri SASKin toimintaan mukaan, mitä toiveita heillä on ollut toimintaa kohtaan, miten he parantaisivat sitä, ja mitä he toivoisivat sen tulevaisuudelta. Keskustelussa oli myös se, mikä on ollut toiminnassa hyvää, ja mitä parannettavaa siinä vielä olisi.
Benchmarkkauksella tutkin, mitä kaikkea SASK voi oppia Planilta, ja mitä hyviä käytänteitä SASKin kannattaisi tosissaan miettiä otettavan myös omaan toimintaansa. Benchmarkkauksella selvisi myös mikä erottaa Planin kaltaisen suuren toimijan vapaaehtoistoiminnan SASKin lähettilästoiminnasta, kuten mitä vahvuuksia ja mitä heikkouksia lähettilästoiminnalla on.
Tulevaisuudessa opinnäytetyö tulee toimimaan lähettilästoimintaan keskittyvän uuden vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työkaluna, mutta palvelee toivottavasti myös muita SASKin työntekijöitä, jotka ovat tavalla tai toisella mukana lähettilästoiminnassa. Tulevaisuudessa opinnäytetyö saattaa myös toimia suuremman kehitystyön katalyyttina. Tässä tapauksessa opinnäytetyö voi hyvin toimia kehityksen pohjamateriaalina.
Kunnon työn lähettiläät ovat vuonna 2014 alkanut verkosto työntekijöiden oikeuksista ja solidaarisuudesta kiinnostuneita ammattiliittojen jäseniä. Vuonna 2019 SASKin lähettiläsverkostossa lähettiläitä on noin 340. Uusia lähettiläskoulutuksia SASK pitää tällä hetkellä 2-3 kertaa vuodessa.
Opinnäytetyön tavoitteena on määritellä, mitä lähettilästoiminta oikeastaan on, miten toiminta linkittyy solidaarisuusaatteeseen ja globaaliin ammattiyhdistysliikkeeseen, sekä miten lähettilästoiminta toimii globaalikasvatusmenetelmänä. Työn tavoitteena on myös pohtia sitä, miten SASK voisi johtaa vapaehtoistoimintaansa paremmin, ja siten saada lähettilästoiminnasta vielä runsaampaa ja parempaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät ovat kvalitatiivisia eli laadullisia. Pääasiallisena tutkimusmetodina ovat teemahaastattelut, joissa haastattelin yhdeksää jo koulutettua lähettilästä. Toisena metodina toimii benchmarkkaus, eli vertaisarviointi. Benchmarkkauksessa vertailussa oli Plan International Suomen vapaaehtoistoiminta SASKin lähettilästoimintaan.
Teemahaastatteluissa haastattelin lähettiläitä heidän ammattiyhdistys- ja vapaaehtoistoiminnastaan, aikaisemmista odotuksista toimintaa kohtaan, miten toiminnan todellisuus on vastannut odotuksiin, ja miltä SASKin lähettiläskoulutukset, seminaarit ja muut tapahtumat ovat tuntuneet. Haastatteluissa kysyin myös lähettilään alkuperäisistä syistä ja motivaatioista lähteä toimintaan mukaan, sekä siitä, miltä tulevaisuuden lähettilästoiminta voisi näyttää. Haastatteluissa selvisi miksi lähettiläät ovat lähteneet juuri SASKin toimintaan mukaan, mitä toiveita heillä on ollut toimintaa kohtaan, miten he parantaisivat sitä, ja mitä he toivoisivat sen tulevaisuudelta. Keskustelussa oli myös se, mikä on ollut toiminnassa hyvää, ja mitä parannettavaa siinä vielä olisi.
Benchmarkkauksella tutkin, mitä kaikkea SASK voi oppia Planilta, ja mitä hyviä käytänteitä SASKin kannattaisi tosissaan miettiä otettavan myös omaan toimintaansa. Benchmarkkauksella selvisi myös mikä erottaa Planin kaltaisen suuren toimijan vapaaehtoistoiminnan SASKin lähettilästoiminnasta, kuten mitä vahvuuksia ja mitä heikkouksia lähettilästoiminnalla on.
Tulevaisuudessa opinnäytetyö tulee toimimaan lähettilästoimintaan keskittyvän uuden vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työkaluna, mutta palvelee toivottavasti myös muita SASKin työntekijöitä, jotka ovat tavalla tai toisella mukana lähettilästoiminnassa. Tulevaisuudessa opinnäytetyö saattaa myös toimia suuremman kehitystyön katalyyttina. Tässä tapauksessa opinnäytetyö voi hyvin toimia kehityksen pohjamateriaalina.