Kryptovaluuttojen käyttö rikollisessa toiminnassa
Suittio, Janne (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925495
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää lukijalle mitä ovat kryptovaluutat sekä millaiseen rikolliseen toimintaan kryptovaluutat liittyvät.
Kryptovaluuttojen käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana ja siksi uskon, että myös rikollisuudessa kryptovaluuttoja käytetään tällä hetkellä yhä enenevissä määrin. Kryptovaluuttoja voidaan käyttää hyvinkin erilaisin keinoin, ja siksi ne avaavat myös uusia tapoja rikosten toteuttamiseen sekä rahoittamiseen.
Opinnäytetyöni on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka apuna on käytetty kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusmenetelmiä osana tiedonhakua. Nämä käyttämäni menetelmät ovat rahanpesun selvittelykeskuksen kahden asiantuntijan teemahaastattelu sekä tiedonhankintakeinona käyttämäni näytteiden ottaminen Darknetissä toimivista palveluista sekä sivustoista.
Opinnäytetyöni avaa lukijalle sen mitä kryptovaluutat ovat ja miten niitä käytetään. Sen lisäksi kerron kuinka kryptovaluuttoihin liittyvä rikollisuus voidaan jakaa neljään pääkategoriaan, jotka ovat: 1. kryptovaluutat laittomassa kaupankäynnissä maksuvälineenä, 2. kryptovaluutat rahanpesun välineenä, 3. kryptovaluutat rikoksen kohteena sekä 4. kryptovaluutat rikollisten liiketoimintana, sekä mitä nämä kategoriat sisältävät.
Näiden neljän pääkategorian sisältämillä rikostyypeillä on tietynlaisia ominaisuuksia, jotka yhdistävät eri rikollisuuden muotoja. Vaikka rikokset voidaan karkeasti rajata näihin neljään pääkategoriaan, ovat rikokset useimmiten kategorioiden rajoja ylittäviä. Esimerkiksi rahanpesu kytkeytyy jossakin muodossa useimpiin rikoksiin, joissa käytetään kryptovaluuttoja. Näihin rikoksiin, joissa kryptovaluutat ovat mukana, liittyy osittain myös Darknet sekä erilaiset pikaviestintäsovellukset.
Kryptovaluuttojen käyttöä rikollisessa toiminnassa pyritään ehkäisemään ja rajoittamaan regulaation avulla. Regulaatio on kokenut vuonna 2018 muutoksia, kun EU:n viides rahanpesudirektiivi julkistettiin, jonka pohjalta lainsäädäntöä on muutettu Suomessakin
Kryptovaluuttojen käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana ja siksi uskon, että myös rikollisuudessa kryptovaluuttoja käytetään tällä hetkellä yhä enenevissä määrin. Kryptovaluuttoja voidaan käyttää hyvinkin erilaisin keinoin, ja siksi ne avaavat myös uusia tapoja rikosten toteuttamiseen sekä rahoittamiseen.
Opinnäytetyöni on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka apuna on käytetty kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusmenetelmiä osana tiedonhakua. Nämä käyttämäni menetelmät ovat rahanpesun selvittelykeskuksen kahden asiantuntijan teemahaastattelu sekä tiedonhankintakeinona käyttämäni näytteiden ottaminen Darknetissä toimivista palveluista sekä sivustoista.
Opinnäytetyöni avaa lukijalle sen mitä kryptovaluutat ovat ja miten niitä käytetään. Sen lisäksi kerron kuinka kryptovaluuttoihin liittyvä rikollisuus voidaan jakaa neljään pääkategoriaan, jotka ovat: 1. kryptovaluutat laittomassa kaupankäynnissä maksuvälineenä, 2. kryptovaluutat rahanpesun välineenä, 3. kryptovaluutat rikoksen kohteena sekä 4. kryptovaluutat rikollisten liiketoimintana, sekä mitä nämä kategoriat sisältävät.
Näiden neljän pääkategorian sisältämillä rikostyypeillä on tietynlaisia ominaisuuksia, jotka yhdistävät eri rikollisuuden muotoja. Vaikka rikokset voidaan karkeasti rajata näihin neljään pääkategoriaan, ovat rikokset useimmiten kategorioiden rajoja ylittäviä. Esimerkiksi rahanpesu kytkeytyy jossakin muodossa useimpiin rikoksiin, joissa käytetään kryptovaluuttoja. Näihin rikoksiin, joissa kryptovaluutat ovat mukana, liittyy osittain myös Darknet sekä erilaiset pikaviestintäsovellukset.
Kryptovaluuttojen käyttöä rikollisessa toiminnassa pyritään ehkäisemään ja rajoittamaan regulaation avulla. Regulaatio on kokenut vuonna 2018 muutoksia, kun EU:n viides rahanpesudirektiivi julkistettiin, jonka pohjalta lainsäädäntöä on muutettu Suomessakin