Kohti yhteisöllisempää toimistokulttuuria
Ketopaikka, Essi (2019)
Ketopaikka, Essi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025830
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on toimistokulttuurin kehittäminen työyhteisössä. Toimistokulttuuriin vaikuttaa niin työyhteisön tapa toimia, työilmapiiri kuin työympäristökin. Opinnäytetyön tilaajana toimii Danfossin Espoon toimipiste, jossa on hiljattain muutettu uuteen työympäristöön. Kyseessä on avotoimisto, jossa työskentelee noin 30 asiantuntijaa kuudessa eri yksikössä.
Opinnäytetyön menetelmänä käytetään kvantitatiivista kyselytutkimusta. Lisäksi hyödynnän kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä havainnointia työyhteisön keskuudessa. Kyselytutkimuksen avulla selvitän lähtötilanteen, jonka pohjalta sovimme kehittämistoimenpiteistä työntekijöistä koostuvassa työryhmässä. Päätämme panostaa muun muassa yhdessä tekemiseen ja viestinnän parantamiseen sekä fyysisen työympäristön kehittämiseen, sillä niillä koetaan olevan suuri vaikutus työilmapiiriin. Toimenpiteiden vaikutuksia seuraan havainnoinnin avulla sekä kuuntelemalla palautetta johdolta ja työryhmältä. Puolen vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta henkilöstö vastaa uudestaan samaan kyselyyn kuin keväällä.
Tulokset kertovat kehittämistoimenpiteiden lisänneen tyytyväisyyttä työympäristöön ja työyhteisöön. Sitä kautta myös toimistokulttuuri on kehittynyt positiivisempaan suuntaan. Opinnäytetyössä ei oteta kantaa esimiestyöhön tai johtamiseen, joilla tiedetään kuitenkin olevan suuri vaikutus organisaatiokulttuuriin ja työviihtyvyyteen.
Opinnäytetyö todistaa sen, kuinka pienilläkin toimenpiteillä on vaikutuksia viihtyvyyteen työpaikalla ja kuinka töissä viihtymistä voidaan parantaa muillakin kuin hyvällä johtajuudella ja houkuttelevalla palkkausjärjestelmällä. Pitkällä aikavälillä katsottuna merkityksellisiä asioita työhyvinvoinninkin kannalta ovat lopulta mukava työyhteisö, toimiva työympäristö ja omiin arvoihin sopiva organisaatiokulttuuri.
Opinnäytetyön menetelmänä käytetään kvantitatiivista kyselytutkimusta. Lisäksi hyödynnän kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä havainnointia työyhteisön keskuudessa. Kyselytutkimuksen avulla selvitän lähtötilanteen, jonka pohjalta sovimme kehittämistoimenpiteistä työntekijöistä koostuvassa työryhmässä. Päätämme panostaa muun muassa yhdessä tekemiseen ja viestinnän parantamiseen sekä fyysisen työympäristön kehittämiseen, sillä niillä koetaan olevan suuri vaikutus työilmapiiriin. Toimenpiteiden vaikutuksia seuraan havainnoinnin avulla sekä kuuntelemalla palautetta johdolta ja työryhmältä. Puolen vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta henkilöstö vastaa uudestaan samaan kyselyyn kuin keväällä.
Tulokset kertovat kehittämistoimenpiteiden lisänneen tyytyväisyyttä työympäristöön ja työyhteisöön. Sitä kautta myös toimistokulttuuri on kehittynyt positiivisempaan suuntaan. Opinnäytetyössä ei oteta kantaa esimiestyöhön tai johtamiseen, joilla tiedetään kuitenkin olevan suuri vaikutus organisaatiokulttuuriin ja työviihtyvyyteen.
Opinnäytetyö todistaa sen, kuinka pienilläkin toimenpiteillä on vaikutuksia viihtyvyyteen työpaikalla ja kuinka töissä viihtymistä voidaan parantaa muillakin kuin hyvällä johtajuudella ja houkuttelevalla palkkausjärjestelmällä. Pitkällä aikavälillä katsottuna merkityksellisiä asioita työhyvinvoinninkin kannalta ovat lopulta mukava työyhteisö, toimiva työympäristö ja omiin arvoihin sopiva organisaatiokulttuuri.