Taideinterventiot osana ennakoivaa työkykyjohtamista ja työhyvinvoinnin vahvistamista : Toimintatutkimus Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia ja siihen liittyvää kehittämistä Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen alueella. Tavoitteena oli tutkia, miten taideinterventiot voivat parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja minkälaisia tuloksia taideperustainen toiminta toi ennakoivana työkykyjohtamisen välineenä. Tutkimus tarkasteli myös sitä, minkälainen taidetyöskentely soveltuu parhaiten varhaiskasvatuksen työntekijöiden arkeen. Opinnäytetyössä toteutettiin taidelähtöisiä interventioita, jotka perustuivat varhaiskasvatuksen opettajille ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajille tehtyyn kyselyyn ja haastatteluihin. Toimintatutkimus tehtiin kokeilukulttuurin keinoin, joka on ollut pienillä resursseilla tapahtuvaa kokeilemalla kehittämistä. Tutkimuksen lähtökohtina ovat olleet Juha Siitosen voimaantumisteoria teorialähtöisenä mallina ja varhaiskasvattajien haastattelujen perusteella ilmenneet työhyvinvointia parantavat tekijät. Näitä elementtejä testattiin uudessa kontekstissa kahdessa varhaiskasvatuksen toimipisteessä. Tutkimuksessa tehtiin neljä taideinterventiota toimintakokeiluissa, jotka hakivat muotoaan matkan varrella. Taidetuokiot järjestettiin päiväkotihenkilöstön kehittämispäivinä tai keskellä arjen työpäivää. Toimintakokeiluissa toteutettiin valokuvausta, maalausta ja skräppäystä eli muistojen tallentamista valokuvan ja askartelun keinoin. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, mitä muuta esimies tarvitsee johtaakseen työntekijöiden sisäistä motivaatiota kohti luovempaa ja innovatiivisempaa työkulttuuria. Tämän tueksi toteutettiin työhyvinvointikysely koskien työilmapiiriä ja luottamuksen tasoa sekä innovoitiin työhyvinvointia nostattavia muita kokeiluja. Kokeilutoiminta on yksi tulevaisuuden konkreettinen yhdessä tekemisen toimintatapa, johon maamme hallitus ja kuntaorganisaatiot kannustavat. Kokeilutoiminnan tuloksia tulee hyödyntää jatkossa, johon tämäkin opinnäytetyö tähtää. Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että voimaantumisen ja työhyvinvoinnin hyvinvointia tuottavat elementit toteutuvat varhaiskasvatuksen kontekstissa, jos taidetuokioille annetaan tarpeeksi aikaa ja rauhaa. Luovuus, innostuneisuus ja kannustus lisääntyvät ja vahva sitoutuminen työskentelyyn tuo yhteistä luottamuksen ilmapiiriä. Taidetoiminnan positiiviset hyvinvointia tuottavat vaikutukset tuovat työnantajalle ja yhteiskunnalle säästöjä työntekijöiden motivoitumisen ja voimaantumisen myötä. Tällöin myös työn laatu paranee. Taidetoiminta ei välttämättä yksistään riitä, vaan rinnalle tarvitaan myös uudenlaista onnistumisiin painottuvaa johtamista.

Opinnäytetyön tulokset innostavat jatkamaan taideperusteista toimintaa ja sen linkittäminen Helsingin kaupungin ennakoivaan työkykyjohtamiseen sekä jatkuvaan tiedon hankkimiseen tuo innostuneisuutta ja voimaantumista myös esimiestyöhön. Uusimmat tiedot sisäisen motivaation johtamisesta ja hyvän tekemisen kulttuurista auttaa jokaista esimiestä tulevaisuuden uusien ilmiöiden ymmärtämisessä. Taide ja kulttuuri ovat kohtaamisen kulttuuria, jota jokainen kansalainen tarvitsee oman ja yhteisen hyvinvoinnin tueksi teknologian täyttämässä maailmassa.

This thesis is about wellbeing at work and enhancing wellbeing at work in the area of early education in City of Helsinki. The aim was to find out how art-based Interventions can improve employees’ wellbeing and what kinds of results art-based activities as an anticipating mean of management of work ability did bring about. This thesis also explores what kind of art-basedactivities are most suitable in everyday work of early educators. The art-based interventions which were implemented in this study were based on an enquiry and interviews of early educators. The experimental activity research was carried out on a low budget with a try and error principal. Theory wise this research is based on Juha Siitonen’s empowerment theory from 1999 and on the factors which came out in the interviews of employees. These elements were tested in a new context in two centres of early education. In the research four art-based interventions were carried out in and shaped on the way of an experimental study. The moments of art took place both during trainings of employees and in their everyday working situations. The experimental activities involved photography, painting and scrap booking, recollection with means of photography and arts and crafts. The research also aimed at defining what else a leader of a work community needs in order to lead the employees towards more creative and innovative working culture. To support this an inquiry about wellbeing at work, particularly involving atmosphere and level of trust at work was carried out. Also other innovative experiments to improve wellbeing at work were encouraged. In the future experimental activities will be part of the concrete joint activities also encouraged by the state and municipalities. The results of this must be made use of, also this thesis follows this goal. Based on this study the factors that bring forth empowerment and wellbeing at work in the area of early education can be accomplished if more time and peace is allowed for moments of art. Creativity, intrinsic motivation and mutual encouragement grow and a strong commitment to work create a mutual atmosphere of trust. The positive effects of art-based activities increase motivation and empowerment of employees and thus bring forth saving for employers and society. Also the quality of work improves. Beside art-based activities a new style of leadership based on positive achieving is necessary. The results of this thesis motivate to continue art-based activities. Anchoring this to anticipatory leadership skills and to a continuous increase of knowledge will bring new motivation and drive also to management work. The newest knowledge about intrinsic motivation and it’s management as well as about the culture of doing good helps every manager to better understand future’s phenomenons. Arts and culture are part of a culture of encounter, which is needed by every citizen to support individual and communal wellbeing in the world full of technology.