Storytelling: Tarinallinen arviointi etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnassa
Hellman, Riikka (2019)
Hellman, Riikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626994
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on tarinallisen arvioinnin pilotointi Kipinäryhmässä eli Vantaan etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnassa. Tarinallisen arvioinnin avulla saadaan nuorten ääni kuuluviin hieman eri tavalla, kun tavanomaisissa kyselyissä ja samalla tuottaa laadullista eli kvalitatiivista tietoa etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnasta ja sen vaikutuksista.
Ryhmätoiminnasta puuttuu kunnon työn arviointimalli, nuoret täyttävät valtakunnallisen Sovarikyselyn sekä etsivän ryhmätoiminnan oman palautekyselylomakkeen. Tämän laadullisen tutkimuksen avulla pyrittiin ”löydöksiin” ilman tilastollisia menetelmiä. Laadullisessa tutkimuksessa käytettiin nuorten tarinoita, kun taas esimerkiksi
Sovari-kyselyn tulokset perustuvat lukuihin. Opinnäytetyön avulla on mahdollista tuoda näkyväksi se arvokas työ mitä Vantaan etsivän nuorisotyön ryhmätoiminta on sekä nuorten ääni saadaan kuuluviin hieman eri tavalla, kertomusten avulla. Tavoitteena on saada etsivän nuorisotyön ryhmätoimintaan uudenlainen työn arviointimalli, joka olisi samalla asiakaslähtöinen ja työn kehittämisen malli. Tarinallinen arviointi tuottaa laadullista tietoa etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnasta ja sen vaikutuksista, samalla täydentäen muuta nuorisotyön arviointia ja tilastotietoa. Ont-prosessi eteni lyhyesti seuraavanlaisesti: Ohjaajat osallistuivat koulutukseen, jossa käytiin tarkemmin läpi mistä Storytelling-arvioinnissa on kyse. Entisiä Kipinäryhmän nuoria pyydettiin kirjottamaan tarinoita siitä, miten etsivä nuorisotyö on vaikuttanut heidän elämäänsä. Tarinat litteroitiin sekä koodattiin ja yritettiin löytää tarinan ydinsanoja, jotka yhdistävät tarinoita. Nuorten tarinoista laadittiin kehyskertomus, joka perustui työntekijän omiin tietoihin sekä ammatilliseen näkemykseen. Tarinat luokiteltiin niissä esiintyvien tyypillisten ilmaisujen tai piirteiden perusteella. Tuloksena: teema-alueet, jotka kuvaavat sitä, miten etsivään nuorisotyön ryhmätoiminta vaikutukset näkyvät: Minkälaisissa asioissa on erityisesti onnistuttu.
Teemoittelun jälkeen tarinoiden kerronnallinen analyysi, joka kuvaa etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnan prosessia eli mitkä tapahtumaketjut näyttävät johtavan nuorten merkityksellisiksi koettuihin tapahtumiin. Erittelyn tuloksena saadaan vastaus mikä on etsivän nuorisotyön rooli nuoren kasvuprosessissa ja mitkä ovat olleet eheyttäviä tekijöitä. Opinnäytetyön tuloksista selviää, että etsivän nuorisotyön ryhmätoiminta on turvallinen, jossa hyväksyvä ja turvallinen ilmapiiri, ryhmässä sai olla oma itsensä ja toiminta nuorilähtöistä sekä nuoren omaa toimijuutta lisäävää. Kohtaamiset ohjaajien kanssa ovat arvokkaita ja ohjaajilla on iso vaikutus nuoriin. Storytelling- tarinallista arviointia tullaan varmasti käyttämään vielä jollain tavalla etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnassa. Se kuinka usein arviointia tehdään, on vielä avoimena. Uskon, että tämä arviointimalli voisi toimia myös yksilötyötä tekevien etsivien työssä. Sillä saataisiin laadullisia tuloksia yksilötyön vaikuttavuudesta etsivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten tilanteista. Olisi mielenkiintoista saada koko etsivän nuorisotyön kentältä laadullista tietoa työskentelystä ja sen vaikutuksista.
Ryhmätoiminnasta puuttuu kunnon työn arviointimalli, nuoret täyttävät valtakunnallisen Sovarikyselyn sekä etsivän ryhmätoiminnan oman palautekyselylomakkeen. Tämän laadullisen tutkimuksen avulla pyrittiin ”löydöksiin” ilman tilastollisia menetelmiä. Laadullisessa tutkimuksessa käytettiin nuorten tarinoita, kun taas esimerkiksi
Sovari-kyselyn tulokset perustuvat lukuihin. Opinnäytetyön avulla on mahdollista tuoda näkyväksi se arvokas työ mitä Vantaan etsivän nuorisotyön ryhmätoiminta on sekä nuorten ääni saadaan kuuluviin hieman eri tavalla, kertomusten avulla. Tavoitteena on saada etsivän nuorisotyön ryhmätoimintaan uudenlainen työn arviointimalli, joka olisi samalla asiakaslähtöinen ja työn kehittämisen malli. Tarinallinen arviointi tuottaa laadullista tietoa etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnasta ja sen vaikutuksista, samalla täydentäen muuta nuorisotyön arviointia ja tilastotietoa. Ont-prosessi eteni lyhyesti seuraavanlaisesti: Ohjaajat osallistuivat koulutukseen, jossa käytiin tarkemmin läpi mistä Storytelling-arvioinnissa on kyse. Entisiä Kipinäryhmän nuoria pyydettiin kirjottamaan tarinoita siitä, miten etsivä nuorisotyö on vaikuttanut heidän elämäänsä. Tarinat litteroitiin sekä koodattiin ja yritettiin löytää tarinan ydinsanoja, jotka yhdistävät tarinoita. Nuorten tarinoista laadittiin kehyskertomus, joka perustui työntekijän omiin tietoihin sekä ammatilliseen näkemykseen. Tarinat luokiteltiin niissä esiintyvien tyypillisten ilmaisujen tai piirteiden perusteella. Tuloksena: teema-alueet, jotka kuvaavat sitä, miten etsivään nuorisotyön ryhmätoiminta vaikutukset näkyvät: Minkälaisissa asioissa on erityisesti onnistuttu.
Teemoittelun jälkeen tarinoiden kerronnallinen analyysi, joka kuvaa etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnan prosessia eli mitkä tapahtumaketjut näyttävät johtavan nuorten merkityksellisiksi koettuihin tapahtumiin. Erittelyn tuloksena saadaan vastaus mikä on etsivän nuorisotyön rooli nuoren kasvuprosessissa ja mitkä ovat olleet eheyttäviä tekijöitä. Opinnäytetyön tuloksista selviää, että etsivän nuorisotyön ryhmätoiminta on turvallinen, jossa hyväksyvä ja turvallinen ilmapiiri, ryhmässä sai olla oma itsensä ja toiminta nuorilähtöistä sekä nuoren omaa toimijuutta lisäävää. Kohtaamiset ohjaajien kanssa ovat arvokkaita ja ohjaajilla on iso vaikutus nuoriin. Storytelling- tarinallista arviointia tullaan varmasti käyttämään vielä jollain tavalla etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnassa. Se kuinka usein arviointia tehdään, on vielä avoimena. Uskon, että tämä arviointimalli voisi toimia myös yksilötyötä tekevien etsivien työssä. Sillä saataisiin laadullisia tuloksia yksilötyön vaikuttavuudesta etsivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten tilanteista. Olisi mielenkiintoista saada koko etsivän nuorisotyön kentältä laadullista tietoa työskentelystä ja sen vaikutuksista.