Hyvän päivän ylistys: Hyvinvointia ikäihmisille tanssielokuvan keinoin

Abstract

Tämän kehittämistyön tavoitteena oli tutkia hankkeen Nykytanssia ja tanssielokuvaa tekien, kokien ja katsoen kotona asuville ikäihmisille merkitystä ja tutkitun tiedon pohjalta tuottaa tanssitaiteilija Elli Isokoskelle ehdotuksia toiminnan kehittämiseen. Tarkoituksena oli myös tutkia, miten hankkeen yhteydessä toteutetut taiteelliset interventiot koettiin ikäihmisen näkökulmasta. Elokuvayleisön kohdalla tutkin, mitä ajatuksia tanssielokuvan näkeminen herätti katsojissa.

Kehittämistyön näkökulmana oli tapaustutkimus. Käytin aineiston keruumenetelminä avointa haastattelua, havainnointia, palautekyselyä ja benchmarkingia. Havainnoin ja haastattelin kahta ikäihmistä ja tanssitaiteilija Elli Isokoskea useaan kertaan vuoden 2019 aikana. Lisäksi haastattelin hankkeen yhteistyökumppaneita ja havainnoin neljää tanssielokuvien esittelytilaisuutta, jotka toteutettiin ikäihmisten hoivakodeissa.

Merkityksellisiksi koetut asiat ovat ikäihmisen hyvinvoinnille olennaisia. Tämän kehittämistyön perusteella voidaan todeta, että hankkeella oli merkitystä ikäihmisten elämään. Isokosken vierailut heidän kotonaan ja hänen kiireetön läsnäolonsa toivat uutta sisältöä arkeen. Elokuvien katselu toi mieleen muistoja ja tunteita, jotka herättivät syvällisiä keskusteluja. Yhteiset hetket virkistivät ikäihmisiä ja olivat havaintojeni mukaan jopa terapeuttisia. Molempien ikäihmisten kanssa ideoitiin ja toteutettiin kaksi uutta tanssielokuvaa kevään ja kesän aikana. Myös elokuvien esittelytilaisuudet herättivät katsojissa keskustelua ja muistoja. Ne ikäihmiset, jotka eivät enää kyenneet kommunikoimaan puhumalla, eläytyivät kehon liikkeillä elokuviin. Elokuvista ja niiden tunnelmista keskusteltiin hoivakodeissa vielä päiviä tilaisuuden jälkeen.

Isokosken työmenetelmässä korostuivat dialoginen vuorovaikutus, läsnäolo ja merkityksellisyys. Kehittämistyön tuloksena tuotin seuraavia kehittämisehdotuksia: Ellin elokuvahetken tuotteistaminen, uusien tekijöiden kouluttaminen ja toiminnan laajentaminen uusille kohderyhmille sekä uusiin toimintaympäristöihin myös kansainvälisesti. Elokuvahetkiä voisivat ohjata tulevaisuudessa myös hoivakotien hyvinvointitoiminnasta vastaavat ja vapaaehtoiset toimijat.

The aim of this development project was to study the relevance of the project Modern Dance and Dance Movies for Elderly People Living at Home by Doing, Experiencing and Watching, and, on the base of the study, to produce suggestions for dance artist Elli Isokoski for developing the project. My aim was also to study how the elderly greeted the art interventions carried out in connection with the project. Observing movie audiences, I studied how dance movies resonated with the spectator.

The point of view of my development work was case study. The data collection methods I used were open interview, observation, questionnaire and benchmarking. I observed and interviewed two elderly people and dancer Elli Isokoski several times and observed four presentation occasions which were held at nursing homes for the elderly.

Things that are perceived as relevant are crucial for the well-being of the elderly. This development project shows that the work has relevance for the lives of the elderly. Isokoski’s visits in the homes and the peaceful presence brought new contents in their everyday lives. Watching movies brought back memories and emotions that lead to in-depth discussions. The shared moments rejuventated the elderly and according to my observations, they even had therapeutic value. Two new dance movies were thought up and put into practice with both elderly persons during the spring and summer. Even the presentation occasions of the movies created discussions and brought back memories for the spectators. Those senior citizens who were no longer able to communicate by speaking, emphatized with the movies with body movements. Even days after the occasion, the movies and the emotions they stirred were discussed at the nursing homes.

Isokoski’s method emphasized dialogic interaction, presence and relevance. The result of the development project was making the following suggestions for development: productizing Elli’s movie moment, training new workers and extending the operation for new target groups as well as for new operational environments, even internationally. Movie moments could also be guided by those responsible for activities related to well-being and volunteer workers at nursing homes.