Selvitys paloilmoitinlaitteiden hälytyspainikkeiden tarpeellisuudesta ja sijoituksesta
Kuusento, Hanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001131243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001131243
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon paloilmoitinlaitteiden hälytyspainikkeista on tullut aiheellisia sekä erheellisiä hälytyksiä ja onko hälytyspainikkeen sijainnilla eri rakennustyypeittäin ollut vaikutusta erheellisten hälytysten määrään.
Tutkimuskysymyksiin vastauksia kerättiin pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Prontosta, Webropol-kyselyllä ja näistä koottujen tietojen perusteella tehdyllä kyselyllä sisäministeriölle. Webropol-kyselyyn vastasi kolmetoista eri pelastuslaitosta, kaksi paloilmoitinlaitetoimittajaa, paloilmoitinlaitetarkastusliike, Tukes ja yksittäisiä asiantuntijoita. Näiden tietojen pohjalta tavoitteena oli tehdä paloilmoitin suunnitteluohjetta tarkempi ohjeistus hälytyspainikkeiden suunnitteluun ja sijoittamiseen eri rakennustyypeittäin hälytyspainikkeista tulevien erheiden vähentämiseksi.
Vuosina 2012 - 2018 Pronto-tilastojen mukaan hälytyspainikkeista tulleet palohälytykset ovat olleet 98,3 prosenttisesti erheellisiä. Eniten erheellisiä hälytyksiä hälytyspainikkeista on tullut liike- tai tavarataloista, teollisuushalleista, vanhainkodeista ja oppilaitoksista. Yleisimmät syyt vuosina 2014 - 2018 hälytyspainikkeista tulleille erheille ovat olleet ilkivaltainen käyttö, erehdys tai vääräkäyttö ja isku ilmaisimeen. Webropol-kyselyn mukaan lähes kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että tulevaisuudessa olisi syytä ottaa käyttöön lievennyksiä hälytyspainikkeiden sijainnin suunnitteluun erheiden vähentämiseksi. Vastanneiden mukaan lievennysten kirjaamiseksi nykyinen menettelytapa pelastuslaitoksen ja paloilmoitinsuunnittelijan osalta toteutuspöytäkirjaan on todettu hyväksi.
Tutkimuskysymyksiin vastauksia kerättiin pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Prontosta, Webropol-kyselyllä ja näistä koottujen tietojen perusteella tehdyllä kyselyllä sisäministeriölle. Webropol-kyselyyn vastasi kolmetoista eri pelastuslaitosta, kaksi paloilmoitinlaitetoimittajaa, paloilmoitinlaitetarkastusliike, Tukes ja yksittäisiä asiantuntijoita. Näiden tietojen pohjalta tavoitteena oli tehdä paloilmoitin suunnitteluohjetta tarkempi ohjeistus hälytyspainikkeiden suunnitteluun ja sijoittamiseen eri rakennustyypeittäin hälytyspainikkeista tulevien erheiden vähentämiseksi.
Vuosina 2012 - 2018 Pronto-tilastojen mukaan hälytyspainikkeista tulleet palohälytykset ovat olleet 98,3 prosenttisesti erheellisiä. Eniten erheellisiä hälytyksiä hälytyspainikkeista on tullut liike- tai tavarataloista, teollisuushalleista, vanhainkodeista ja oppilaitoksista. Yleisimmät syyt vuosina 2014 - 2018 hälytyspainikkeista tulleille erheille ovat olleet ilkivaltainen käyttö, erehdys tai vääräkäyttö ja isku ilmaisimeen. Webropol-kyselyn mukaan lähes kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että tulevaisuudessa olisi syytä ottaa käyttöön lievennyksiä hälytyspainikkeiden sijainnin suunnitteluun erheiden vähentämiseksi. Vastanneiden mukaan lievennysten kirjaamiseksi nykyinen menettelytapa pelastuslaitoksen ja paloilmoitinsuunnittelijan osalta toteutuspöytäkirjaan on todettu hyväksi.