Viittomakielentulkki sosiaalisen median käyttäjänä
Gustafsson, Johanna (2011)
Gustafsson, Johanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104305396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104305396
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää viittomakielentulkkien sosiaalisen median käyttöä. Tutkimuskysymys oli mitä ja miten viittomakielentulkki voi kirjoittaa työstään Internetiin. Opinnäytetyöhön sisältyy tilaustyönä tehty nettietiketti, joka on tulkeille suunnattu ohjeistus sosiaaliseen mediaan kirjoittelusta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin Internetissä täytettävää kyselytutkimusta, jonka nettilinkkiä lähetettiin viittomakielentulkeille sähköpostilistojen kautta. Kyselytutkimukseen osallistui 153 henkilöä, joka on noin kolmannes Suomessa työskentelevistä viittomakielentulkeista. Kyselyssä kartoitettiin neljää osa-aluetta: vastaajien taustatietoja, sosiaalisen median käyttöä, ammattieettisyyttä nettikirjoittelussa ja vastaajien saamaa ohjeistusta sosiaalisessa mediassa käyttäytymisestä.
Opinnäytetyössä esitellään kyselyn tulokset ja niiden pohjalta syntynyt analyysi. Kyselyyn vastanneista 79 % kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa. Kyselystä ilmenee, että 42 % vastaajista käyttää sosiaalista mediaa apuna työssään. Vastaajat kertoivat hyödyntävänsä sosiaalista mediaa työkeikkoihin valmistautumiseen, ammattitaidon kehittämiseen, työasioiden purkuun ja asiakkaiden kanssa verkostoitumiseen.
Tutkimuksen mukaan tulkit toivoisivat tarkempia ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Jopa 44 % vastaajista kertoi, ettei ole lainkaan saanut ohjeistusta sosiaalisen median käytöstä työasioissa. Nettiin kirjoittaessa ammattieettisiä ohjeita vaitiolovelvollisuuden suhteen tulkitaan aina subjektiivisesti. Tässä opinnäytetyössä oleva nettietiketti pyrkii korjaamaan tätä tilannetta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin Internetissä täytettävää kyselytutkimusta, jonka nettilinkkiä lähetettiin viittomakielentulkeille sähköpostilistojen kautta. Kyselytutkimukseen osallistui 153 henkilöä, joka on noin kolmannes Suomessa työskentelevistä viittomakielentulkeista. Kyselyssä kartoitettiin neljää osa-aluetta: vastaajien taustatietoja, sosiaalisen median käyttöä, ammattieettisyyttä nettikirjoittelussa ja vastaajien saamaa ohjeistusta sosiaalisessa mediassa käyttäytymisestä.
Opinnäytetyössä esitellään kyselyn tulokset ja niiden pohjalta syntynyt analyysi. Kyselyyn vastanneista 79 % kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa. Kyselystä ilmenee, että 42 % vastaajista käyttää sosiaalista mediaa apuna työssään. Vastaajat kertoivat hyödyntävänsä sosiaalista mediaa työkeikkoihin valmistautumiseen, ammattitaidon kehittämiseen, työasioiden purkuun ja asiakkaiden kanssa verkostoitumiseen.
Tutkimuksen mukaan tulkit toivoisivat tarkempia ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Jopa 44 % vastaajista kertoi, ettei ole lainkaan saanut ohjeistusta sosiaalisen median käytöstä työasioissa. Nettiin kirjoittaessa ammattieettisiä ohjeita vaitiolovelvollisuuden suhteen tulkitaan aina subjektiivisesti. Tässä opinnäytetyössä oleva nettietiketti pyrkii korjaamaan tätä tilannetta.