Sunnuntaihuvit K-55 : tapahtuma ikäihmisten ehdoilla

Abstract

Ikäihmisten kulttuuritapahtumat ovat tylsiä, ajattelin. Havaintojeni mukaan ne oli täytetty raskailla puheilla ja esityksillä, joista ikäihmiset eivät olleet sen kiinnostuneempia kuin nuoremmatkaan ihmiset. Pitäisikö kohderyhmältä itseltään kysyä, mitä he tapahtumalta haluavat? Päätin toteuttaa haastattelututkimuksen vantaalaisten eläkeläisjärjestöjen jäsenille. Haastattelin 12 eri järjestön edustajaa, joista kaikki todistivat väitteeni todeksi. Ei haluttu pitkiä puheita, esitelmiä, politikointia, eikä juhlallista ohjelmaa. Sen sijaan toivottiin musiikkia, huumoria, runoja, teatteria ja tanssia – iloista ohjelmaa.

Haastattelututkimuksen perusteella tuotin keväällä 2010 tapahtuman Sunnuntaihuvit K-55. Sunnuntaihuveissa oli stand up – komiikkaa, musiikkia ja tanssia. Seurakunta tarjosi mahdollisuuden käydä keskustelemassa maan ja taivaan väliltä. Erilaiset yhteistyötahot, kuten Laurea ammattikorkeakoulu ja Omnia aikuisopisto, mahdollistivat pienet messut, joissa oli mm. ihon ja hiusten hoidon opastusta. Sunnuntaihuvit K-55 onnistui yli odotusten. Kävijätavoite oli 200, mutta tapahtumassa vieraili noin 400 ihmistä. Arvioin tapahtumaa havaintojeni sekä yhteistyökumppaneiden sähköpostipalautteen perusteella. Palaute oli lähes kaikilta osin myönteistä.

Työn tulokset ovat hyödynnettävissä lähes sellaisenaan. Vuoden 2010 syksyllä järjestin ikäihmisten tapahtuman (Hupilupa K-55) samalla konseptilla ja sekin onnistui hyvin. Yritysyhteistyö kehittyi entisestään ja jo Sunnuntaihuveissa sponsorina ollut ET-lehti sai selkeää taloudellista hyötyä. Hupilupa K-55 tapahtuma saa jatkoa vuonna 2011.

Opinnäytetyössäni selvitän myös ikäihmisen määritelmää ja sitä, kuinka monimuotoista vanhuus on. Entistä iäkkäämmät ovat entistä paremmassa kunnossa. Ikäihmisten määrä kasvaa suhteessa muuhun väestöön. Eläkeläisten tulotaso on noussut, mutta myös suhteellinen köyhyys on kasvanut. Kulutuskäyttäytyminen on kuitenkin jossain määrin tuloista riippumatonta. Ikäihmiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja ”yhtä vanhuutta” ei ole olemassa.

Cultural events for elderly people are boring, I thought. My experience was that they were full of speeches and boring performances. Should target audience be asked what they want? I decided to make an interview study for pensioner association members in Vantaa. I interviewed 12 different association members and they all said the same. They didn’t want long speeches, presentations, politics or ceremonial program. Instead they wanted music, humour, poetry, theatre and dance – fun happening.

Based on my study I produced an event called Sunnuntaihuvit K-55 (“Sunday pleasure K-55”) in the spring 2010. There were stand up comics, music and dance in Sunnuntaihuvit. Church provided an opportunity to talk about things between heaven and earth. Different partners in co-operation made it possible to arrange a small fair. The fair included e.g. guidance for hair and skin treatment. Sunnuntaihuvit K-55 was a success. The aim was to get 200 visitors, 400 came. I evaluated the event based on my own observations but also e-mail feedback from the partners. The feedback was very positive.

The results of this work can be exploited as they are. In the autumn 2010 I produced an event for elderly people, Hupilupa K-55 (“License to fun”) using the same concept. It also went well. The co-operation with companies developed and the sponsor ET magazine got financial benefit. Hupilupa K-55 will be produced again in 2011.

In my thesis I explain the definition of elderly person and how diverse old age is. Elderly people are in better shape. There are more and more elderly people compared to other age groups. Retired people have more money but also relative poverty has grown. Consumption isn’t relative to income level. Elderly people are very heterogenic and there isn’t “one oldness”.