Kontekstin tuttuuden vaikutus tulkin ammattitaidon kehittymiseen ja tulkkauksen laatuun

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella tulkkaustilanteen kontekstin tuttuuden vaikutusta tulkin ammattitaidon kehittymiseen ja sekä tulkkien että asiakkaiden kokemukseen tulkkauksen laadusta. Työn tarkoituksena oli kirjallisuuden pohjalta tarkastella, mikä yhteys kontekstin tuttuudella tai erikoistumisella on tulkin ammattitaidon kehittymiseen ja tulkkauksen laatuun. Työn tarkoituksena oli myös tarkastella, miten tulkin tietämys kontekstista tai tulkin tuttuus vaikuttaa tulkkien ja asiakkaiden kokemukseen laadusta. Tavoitteena oli löytää mahdollisia laatuun vaikuttavia tekijöitä, joiden avulla on mahdollista kehittää tulkkauksen laatua sekä asiakkaiden että tulkkien näkökulmasta. Työn tilaaja on Kuurojen Liitto ry.

Työ on luonteeltaan laadullinen ja lähestymistapa fenomenologis-hermeneuttinen. Aineisto muodostuu Kuurojen liitto ry:n tulkkisihteerin keräämästä tulkkauspalveluiden laatua käsittelevästä haastatteluaineistosta sekä valikoiduista Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n jäsenlehden, Kielisillan, artikkeleista ja mielipidekirjoituksista vuosina 2005-2011.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta tulkkauksen olevan luonteeltaan praktinen ammatti, jossa suurin osa ammattitaidon kehittymisestä tapahtuu ammattiin valmistumisen jälkeen. Kontekstin tuttuuden voidaan todeta vaikuttavan myönteisesti laatuun sekä tulkkien että asiakkaiden näkökulmasta. Myös tulkin tuttuus paransi asiakkaiden mielestä tulkkauksen laatua. Kehittämällä tulkkauspalvelujärjestelmää suuntaan, joka mahdollistaa tulkkien erikoistumisen ja jatkumot tulkkiasiakassuhteissa, tulkkien kontekstiosaaminen pääsee kehittymään, mikä edistää laatua sekä tulkkien että asiakkaiden näkökulmasta.

The objective of this thesis was examine what effect the interpreter’s contextual knowledge has on the professional development of the interpreter and on the perceived quality of the interpreting from the views of both the interpreters and the clients. The aim was to examine, on the basis of relevant literature, the connection between the contextual knowledge or the opportunity of the interpreter to specialize, and the interpreter’s professional development and the quality of the interpreting. The aim of the study was also to examine how contextual familiarity influences the clients’ and interpreters’ experience of quality. The object was to identify possible factors that have an effect on the quality of the interpreting and could be developed to improve the quality of interpreting from the point of view of both the interpreters and the clients. The study was commissioned by the Finnish Association of the Deaf.

The study is qualitative and the approach phenomenological and hermeneutic. The data consists of interviewmaterial collected by the Interpreting Officer of the Finnish Association of the Deaf on the quality of interpreting services and selected articles in the Kielisilta - journals of the Finnish Sign Language Interpreter Association from 2005 to 2011.

On the basis of the study it is possible to conclude that interpreting is a practical profession in which the better part of the professional skills are acquired after completing interpreter training. The familiarity of the context can also be seen to have a positive effect on the quality of interpreting both from the point of view of the clients and the interpreters. The general familiarity of the interpreter was also seen by the clients to improve the quality of the interpreting. Therefore, by developing the system providing the interpreting services in a way that promotes the possibilities of interpreters to specialize, as well as continuums of interpreter-client relationships, the contextual knowledge of the interpreters is able to develop, which in turn promotes the quality of the interpreting from the view of both the customers and the interpreters.