"Valo valosta" : Ortodoksisen uskontunnustuksen käännös suomalaisella viittomakielellä
Kontturi, Tarja (2011)
Kontturi, Tarja
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198775
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli luoda ortodoksiselle uskontunnustukselle viittomakielinen käännös. Työn tilaaja on Suomen ortodoksinen kirkko ja työelämän ohjaaja Jyrki Härkönen. Työstä on valittu kaksi kohtaa, joita pohditaan tarkemmin: Kuinka ”valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta” kääntyy suomalaiselle viittomakielelle, sekä Kuinka ”kaiken näkyvän ja näkymättömän Luoja” kääntyy suoma-laiselle viittomakielelle. Näiden lisäksi työssä kerrotaan lyhyesti muista kääntämisessä ilmenneistä kohdista, jotka tuottivat hankaluuksia. Työ oli toiminnallinen, eli työhön sisältyy kirjallinen raportointi ja uskontunnustuksen viittomakielinen käännös DVD-muodossa.
Käännöstyö aloitettiin joulukuussa 2010. Menetelminä käytettiin lähtötekstin analysointia työn tekijän omien kokemusten pohjalta, sekä työn ohjaajan Jyrki Härkösen ammattiosaamista hyödyntäen. käännöstyötä tehtiin vaiheissa kokeillen erilaisten viittomien soveltuvuutta uskonnollisen tekstin tuottamisessa, sopivaa rytmitystä, sekä tilankäyttöä ja viittomakielisyyttä tarkastellen. Käännöksen versioista parhainta esiteltiin Joensuun kuurojen yhdistyksellä, kuurolle erityisdiakonille, kuurojen papille, ortodoksi tulkille ja Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtoreille. Näiden palautteiden pohjalta tehtiin muutoksia käännökseen. Uskontunnustuksesta tehtiin harjoituskuvaus 22.3.2011 ortodoksisella kirkollishallituksella, jonka pohjalta saatiin viimeinen palaute lehtoreilta ja lopulliset muutokset tehtiin. Virallinen kuvaspäivä oli 28.3.2011.
Työssä todetaan, että käännettäessä kohtaa ”valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta” tuli selittää hieman auki lauseen tarkoitusta osoitusten avulla. Pelkästään viittomat VALO VALO ja TODELLINEN JUMALA TODELLINEN JUMALA eivät tehneet kohdasta ymmärrettävää. ”Kaiken näkyvän ja näkymättömän Luoja” oli haasteellinen kääntää. Viittomavalinnat tuli miettiä tarkkaan uskonnollisen näkökulman perusteella.
Työ suunnattiin viittomakielen tulkeille avuksi tulkkaukseen valmistautumiseen sekä viittomakielisille asiakkaille. Työn on viittomakielialalle tärkeä, sillä ortodoksisen uskonnon osalta käännöksiä ei ole tehty ortodoksien toimesta. Ainoastaan luterilaiset ovat kääntäneet ortodoksisen Isä meidän -rukouksen. Toiveena olisi, että työn julkaisun jälkeen ortodoksisia käännöksiä alettaisiin tehdä enemmän. Työssä ei noudateta orjallisesti mitään käännösteoriaa, mutta pääasiassa sitä työstettiin dynaamisen ekvivalenssin avulla.
Käännöstyö aloitettiin joulukuussa 2010. Menetelminä käytettiin lähtötekstin analysointia työn tekijän omien kokemusten pohjalta, sekä työn ohjaajan Jyrki Härkösen ammattiosaamista hyödyntäen. käännöstyötä tehtiin vaiheissa kokeillen erilaisten viittomien soveltuvuutta uskonnollisen tekstin tuottamisessa, sopivaa rytmitystä, sekä tilankäyttöä ja viittomakielisyyttä tarkastellen. Käännöksen versioista parhainta esiteltiin Joensuun kuurojen yhdistyksellä, kuurolle erityisdiakonille, kuurojen papille, ortodoksi tulkille ja Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtoreille. Näiden palautteiden pohjalta tehtiin muutoksia käännökseen. Uskontunnustuksesta tehtiin harjoituskuvaus 22.3.2011 ortodoksisella kirkollishallituksella, jonka pohjalta saatiin viimeinen palaute lehtoreilta ja lopulliset muutokset tehtiin. Virallinen kuvaspäivä oli 28.3.2011.
Työssä todetaan, että käännettäessä kohtaa ”valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta” tuli selittää hieman auki lauseen tarkoitusta osoitusten avulla. Pelkästään viittomat VALO VALO ja TODELLINEN JUMALA TODELLINEN JUMALA eivät tehneet kohdasta ymmärrettävää. ”Kaiken näkyvän ja näkymättömän Luoja” oli haasteellinen kääntää. Viittomavalinnat tuli miettiä tarkkaan uskonnollisen näkökulman perusteella.
Työ suunnattiin viittomakielen tulkeille avuksi tulkkaukseen valmistautumiseen sekä viittomakielisille asiakkaille. Työn on viittomakielialalle tärkeä, sillä ortodoksisen uskonnon osalta käännöksiä ei ole tehty ortodoksien toimesta. Ainoastaan luterilaiset ovat kääntäneet ortodoksisen Isä meidän -rukouksen. Toiveena olisi, että työn julkaisun jälkeen ortodoksisia käännöksiä alettaisiin tehdä enemmän. Työssä ei noudateta orjallisesti mitään käännösteoriaa, mutta pääasiassa sitä työstettiin dynaamisen ekvivalenssin avulla.