Markkinointisuunnitelma: Case Tampere Guitar Festival : ”Etenemme ohjelmisto edellä”
Tomminen, Ville (2011)
Tomminen, Ville
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198780
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on tutkittu yli 40-vuotiaiden tavoitettavuutta 2010-luvun markkinoinnin keinoin. Opinnäytetyön tutkimuskysymys pohjautuu työn varsinaiseen lähtökohtaan eli markkinointisuunnitelmaan, jonka avulla pyritty kehittämään työn tilaajan Tampere Guitar Festivalin markkinointia niin strategisella kuin käytännön tasollakin. Aikataulullisesti markkinointisuunnitelman toteutuminen kokonaisuudessaan sijoittuu seuraavan 5-10 vuoden ajalle. Varsinainen tutkimuksellinen osuus on sovellettavissa sinällään ainakin pienempiin klassisen musiikin festivaaleihin sekä muihin selkeästi marginaalisempiin tapahtumiin.
Työn teoreettisessa osuudessa on käytetty lähteinä lähinnä 2000-luvun alkuun painottuvaa kirjallisuutta. Merkittävimpiä lähteitä ovat olleet markkinoinnin yleisteokset sekä erityisiä ilmiöitä käsittelevät julkaisut. Markkinointisuunnitelmassa on käytetty materiaalina luonnollisesti teoriaosasta nousevaa tietoa sekä sen lisäksi Tampere Guitar Festivalin vuodelta 2010 peräisin olevaa kävijätutkimusta, opinnäytetyötä varten tehtyä kyselyä sekä Tilastokeskuksen tilastoja. Materiaalin käytössä yhdistyvät sekä määrälliset että laadulliset elementit, sillä Tampere Guitar Festivalin kävijätutkimuksesta ja Tilastokeskuksen tilastoista on pystytty tekemään määrällisiä johtopäätöksiä ja kyselystä on saatu näitä johtopäätöksiä tukevia laadullisia näkemyksiä.
Varsinaisessa markkinointisuunnitelmassa on päädytty painottamaan erikseen strategista toimintaa markkinoinnissa koko festivaalin kehittämiseksi sekä määrittelemään erikseen markkinointitaktisia toimia. Strategisessa osiossa tärkeimmäksi teemaksi nousi markkinoinnin strategisen johdon terävöittäminen niin, että vähäiset resurssit saataisiin koordinoitua paremmin. Lisäksi on strategisesti tärkeää, että saataisiin panostettua lisätyövoimaan markkinoinnissa. Myös taiteellisen ja strategisen johdon eriyttäminen olisi festivaalin laadun turvaamisen kannalta tärkeää.
Markkinointitaktisessa osiossa on eritelty parhaimmiksi käytännön toimiksi festivaalin tunnettuuden parantamiseksi ja kävijämäärän nostamiseksi markkinointitoimenpiteiden painottamisen perinteiseen mediaan. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan kohderyhmä kuluttaa selkeästi eniten perinteistä mediaa, joten rahallisesti arvokkaimmat sijoituksen kannattaa kohdentaa esimerkiksi sanomalehtimainontaan. Internet-markkinointia ei kuitenkaan tule unohtaa, sillä kohdeyleisö muuttuu luonnollisesti muun kehityksen mukana ja myös sen käyttötottumukset muuttuvat, kun yhteiskunnat tärkeät toiminnon siirtyvät koko ajan enemmän internettiin. Internetmarkkinoinnin kehityksessä mukana pysyminen vaatii tietysti panostuksia, mutta tässä vaiheessa ne on mielestäni syytä asettaa toissijaisiksi perinteiseen mediaan verrattaessa. Nykyisen internettoiminnan – eli kotisivujen ja sosiaalisen median – aktiivinen ylläpito ja päivittäminen ovat tässä tilanteessa riittäviä toimenpiteitä.
Työn teoreettisessa osuudessa on käytetty lähteinä lähinnä 2000-luvun alkuun painottuvaa kirjallisuutta. Merkittävimpiä lähteitä ovat olleet markkinoinnin yleisteokset sekä erityisiä ilmiöitä käsittelevät julkaisut. Markkinointisuunnitelmassa on käytetty materiaalina luonnollisesti teoriaosasta nousevaa tietoa sekä sen lisäksi Tampere Guitar Festivalin vuodelta 2010 peräisin olevaa kävijätutkimusta, opinnäytetyötä varten tehtyä kyselyä sekä Tilastokeskuksen tilastoja. Materiaalin käytössä yhdistyvät sekä määrälliset että laadulliset elementit, sillä Tampere Guitar Festivalin kävijätutkimuksesta ja Tilastokeskuksen tilastoista on pystytty tekemään määrällisiä johtopäätöksiä ja kyselystä on saatu näitä johtopäätöksiä tukevia laadullisia näkemyksiä.
Varsinaisessa markkinointisuunnitelmassa on päädytty painottamaan erikseen strategista toimintaa markkinoinnissa koko festivaalin kehittämiseksi sekä määrittelemään erikseen markkinointitaktisia toimia. Strategisessa osiossa tärkeimmäksi teemaksi nousi markkinoinnin strategisen johdon terävöittäminen niin, että vähäiset resurssit saataisiin koordinoitua paremmin. Lisäksi on strategisesti tärkeää, että saataisiin panostettua lisätyövoimaan markkinoinnissa. Myös taiteellisen ja strategisen johdon eriyttäminen olisi festivaalin laadun turvaamisen kannalta tärkeää.
Markkinointitaktisessa osiossa on eritelty parhaimmiksi käytännön toimiksi festivaalin tunnettuuden parantamiseksi ja kävijämäärän nostamiseksi markkinointitoimenpiteiden painottamisen perinteiseen mediaan. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan kohderyhmä kuluttaa selkeästi eniten perinteistä mediaa, joten rahallisesti arvokkaimmat sijoituksen kannattaa kohdentaa esimerkiksi sanomalehtimainontaan. Internet-markkinointia ei kuitenkaan tule unohtaa, sillä kohdeyleisö muuttuu luonnollisesti muun kehityksen mukana ja myös sen käyttötottumukset muuttuvat, kun yhteiskunnat tärkeät toiminnon siirtyvät koko ajan enemmän internettiin. Internetmarkkinoinnin kehityksessä mukana pysyminen vaatii tietysti panostuksia, mutta tässä vaiheessa ne on mielestäni syytä asettaa toissijaisiksi perinteiseen mediaan verrattaessa. Nykyisen internettoiminnan – eli kotisivujen ja sosiaalisen median – aktiivinen ylläpito ja päivittäminen ovat tässä tilanteessa riittäviä toimenpiteitä.