Islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus poliisin työn näkökulmasta: uskonnolliseen yhteisöön kuuluvan henkilön kohtaaminen
Korhonen, Tuuli (2020)
Korhonen, Tuuli
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003043011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003043011
Tiivistelmä
Globalisaatio ja maahanmuutto ovat vaikuttaneet siihen, että eri uskontojen ja kulttuurien määrä on lisääntynyt Suomessa, mikä muuttaa myös poliisin toimintaympäristöä. Monikulttuuristuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa poliisilta vaaditaan entistä enemmän uskontotietämystä ja kulttuuriosaamista. Tämä tutkimus käsittelee suurimpien maailmanuskontojen: islamin, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden erityispiirteitä sekä niiden kohtaamista poliisin työn näkökulmasta.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluista saadut aineistot analysoitiin teemoittelun keinoin. Tutkimuksen alku vaiheessa tutkittavaa ilmiötä tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta projektityökaluja hyödyntäen. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat monikulttuurisuus, maailmanuskonnot sekä kulttuurien välinen osaaminen ja kohtaaminen.
Tutkimuksen mukaan islamin erityispiirteitä ovat päivittäiset rukoushetket, paasto ja ruokasäännökset. Kohtaamistilanteissa huomiota tulisi kiinnittää kasvojen menetyksen haitallisuuteen, erilaiseen naisen asemaan, säädyllisyyteen ja sukupuolisääntöihin.
Hindulaisuuden ja buddhalaisuuden erityispiirteiksi nousivat kasvisruokavalio, laaja perhekäsitys ja elämän kunnioittaminen. Näiden uskontojen todettiin näyttäytyvän rauhanomaisina ja suvaitsevaisina uskontoina. Vuorovaikutustilanteissa esiin nousivat kasvojen menettämisen pelko, negatiivisten tunteiden peittely ja sukupuolisäännöt.
Lain noudattaminen, virkamiesmäisyys ja kunnioittava sekä tasapuolinen kohtelu nähtiin lähtökohtana poliisin ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa. Poliisin työn näkökulmasta eniten uskonnoista esiin nousi islam. Tulosten perusteella näiden kolmen uskonnon harjoittajat suhtautuvat poliisiin lähtökohtaisesti varauksella.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluista saadut aineistot analysoitiin teemoittelun keinoin. Tutkimuksen alku vaiheessa tutkittavaa ilmiötä tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta projektityökaluja hyödyntäen. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat monikulttuurisuus, maailmanuskonnot sekä kulttuurien välinen osaaminen ja kohtaaminen.
Tutkimuksen mukaan islamin erityispiirteitä ovat päivittäiset rukoushetket, paasto ja ruokasäännökset. Kohtaamistilanteissa huomiota tulisi kiinnittää kasvojen menetyksen haitallisuuteen, erilaiseen naisen asemaan, säädyllisyyteen ja sukupuolisääntöihin.
Hindulaisuuden ja buddhalaisuuden erityispiirteiksi nousivat kasvisruokavalio, laaja perhekäsitys ja elämän kunnioittaminen. Näiden uskontojen todettiin näyttäytyvän rauhanomaisina ja suvaitsevaisina uskontoina. Vuorovaikutustilanteissa esiin nousivat kasvojen menettämisen pelko, negatiivisten tunteiden peittely ja sukupuolisäännöt.
Lain noudattaminen, virkamiesmäisyys ja kunnioittava sekä tasapuolinen kohtelu nähtiin lähtökohtana poliisin ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa. Poliisin työn näkökulmasta eniten uskonnoista esiin nousi islam. Tulosten perusteella näiden kolmen uskonnon harjoittajat suhtautuvat poliisiin lähtökohtaisesti varauksella.