Perehdytys ja työhyvinvointi, sisaruksia keskenään?

Abstract

Perehdytys ja työhyvinvointi ovat tärkeässä roolissa tämän päivän kiireisessä ja tuottavuutta korostavassa työelämässä. Perehdyttäminen kertoo organisaatiosta paljon niin työntekijöille kuin ulkopuolisille ja se on hyvä keino sitouttaa työntekijöitä organisaatioon. Työhyvinvointiin panostaminen on organisaatiolle ennen pitkään tuottavaa, vaikka tulokset näkyvät useasti myöhemmin. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Humana-Sähäkkä Jyväskylä 14-17-vuotiaiden nuorten yksikön perehdyttämiskäytäntöjä sekä samalla työhyvinvoinnin tilaa. Yksikkö tuottaa lastensuojelulain mukaista avohuoltoa sijoitetuille nuorille. Yksikkö on erikoistunut psyykkisesti oirehtiviin nuoriin ja työ vaatii siksi työntekijöiltään paljon. Yksikkö on ollut toiminnassa noin kaksi vuotta ja käytänteet ovat muuttuneet tarpeiden ja useiden organisaatiomuutosten vuoksi. Yksikössä oli ollut ensimmäisen vuoden aikana muutamia sairauspoissaoloja, joten tarve tutkimukselle oli olemassa. Tavoittena oli selkeyttää erehdytyskäytäntöjä sekä -materiaaleja. Materiaaleja oli riittävästi, mutta niiden fyysinen sijainti oli epäselvää useille työntekijöille. Samalla tavoitteena oli kehittää ja tuoda uusia ideoita työhyvinvointiin, joka oli selvästi parantunut viimeisen puolen vuoden aikana. Toteutin kehittämistyötäni ollessani työssä tässä yksikössä. Tein havaintoja epäkohdista ja kehittämistarpeista sekä keskustelin näistä palveluesimiehen ja koko työyhteisön kesken. Toteutin Webropol-kyselyn työntekijöille perehdyttämisestä ja työhyvinvoinnista. Lisäksi tein kolmelle työntekijälle teemahaastattelun, jotta sain hankittua vielä tarkempia tietoja perehdyttämisen ja työhyvinvoinnin tilasta tässä yksikössä. Haastattelun jälkeen keräsin kaikki aineistot niin havainnoista, kyselystä kuin haastattelusta ja vertailin aineistoja keskenään. Tulokset olivat samankaltaisia kaikissa tiedon keruu menetelmissä. Tuloksissa nousi esille muutamia kehittämisideoita, jotka esittelin tilaajalle. Tutkin samalla myös perehdyttämisen merkitystä työhyvinvointiin. Työyhteisöltä saadut tulokset tukivat tutkimaani tietoperustaa, sillä kaikki työntekijät kokivat perehdytyksen vaikuttavan työhyvinvointiin. Perehdyttämisen merkitys ja siihen panostaminen ovat entistä tärkeämmässä roolissa, sillä työn kuormittavuutta voidaan vähentää hyvällä perehdytyksellä ja panostuksella työhyvinvointiin. Halusin pohtia myös opinnäytetyössäni, mitä yksittäinen työntekijä voi tehdä työhyvinvoinnin osalta, vaikka päävastuu työhyvinvoinnista kuuluu organisaation johdolle. Työhyvinvointiin liittyy useita seikkoja, joihin yksittäisellä työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa. Työtekijän oma hyvinvointi näkyy koko työyhteisön hyvinvointina ja päinvastoin. Lisäksi työhyvinvointia pitää kehittää niin kuin muutakin toimintaa. Tämä vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja niin organisaation johdolta kuin työntekijöiltä. Lopulta panostus niin perehdytykseen kuin työhyvinvointiin näkyy positiivisena kuvana yrityksen ulkopuolelle ja hyvänä tuloksena yritykselle sekä hyvinvointina työntekijöille niin työaikana kuin vapaa-ajallakin.