Living Lab -toimintamalli: Mallin kehittämisprosessi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa
Pitkäkoski, Tuija; Nieminen, Kirta (2020)
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041415362
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041415362
Tiivistelmä
Ammattikorkeakouluilla on tarve kehittää uudenlaista yhteistyömallia, jolla pyritään varmistamaan matkailu- ja ravitsemisalan palveluliiketoimintaosaamista ja kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Restonomien koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteiskehittäminen on käynnistetty keväällä 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön samannimisenä kärkihankkeena (ReKey). Kyse on valtakunnallisesta verkostohankkeesta, jossa ovat mukana kaikki restonomeja kouluttavat yksiköt Suomesta, yhteensä 13 ammattikorkeakoulua. Hanke jakaantuu kahdeksaan
työpakettiin ja ne kaikki toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittämistehtävänä on hankkeessa ollut Living Lab -toiminnan kehittäminen ja yhteisen mallin luominen koko verkoston käyttöön. Living Lab on käyttäjälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jossa käyttäjät osallistuvat ja heidät osallistetaan tuotteiden ja palveluiden tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin osana omaa arkea yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Alan yritykset ja muut toimijat ovat keskeisessä roolissa yhteiskehittämisen mallissa.
SeAMKin restonomikoulutuksen Living Lab -mallin kehittäminen aloitettiin kutsumalla elinkeinoelämän edustajia ennakointityöpajaan. Siinä kerrottiin Living Lab -toiminnasta ja kerättiin yritysten näkemyksiä toimivasta yhteistyöstä. Yrittäjiltä kysyttiin lisäksi toimeksiantoja Living Lab -mallin pilotointiin. Kevään 2018 aikana on toteutettu kaksi pilottiprojektia. Seinäjoella Uppalan Kartanossa toteutettiin Pohjalaiset pidot -tapahtuma, jossa testattiin yritysasiakkaille suunnattua tarinallista elämysruokakonseptia. Toisessa pilotissa kehitettiin Kyrö Distillery Companyn tisleille makupareja ja tasting-annoksia. Kolmannessa pilotissa keväällä 2019 suunniteltiin ja testattiin Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan Karma-ravintolan toimeksiannosta elämyksellinen ruokapalvelupaketti.
Kaikki pilotit toteutettiin osana restonomikoulutusta ja opiskelijoilla oli päävastuu toimeksiantojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tässä raportissa kuvataan kolmen projektin toteutuksia ja saatuja kokemuksia luvuissa 3 ja 4. Piloteista saatujen kokemusten, yritysten kanssa käytyjen keskustelujen sekä benchmarkkaus-matkojen pohjalta on tuotettu ammattikorkeakouluille soveltuva Living Lab -toimintamalli. Kehittämisen prosessi ja malli kuvataan luvussa 5.
työpakettiin ja ne kaikki toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittämistehtävänä on hankkeessa ollut Living Lab -toiminnan kehittäminen ja yhteisen mallin luominen koko verkoston käyttöön. Living Lab on käyttäjälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jossa käyttäjät osallistuvat ja heidät osallistetaan tuotteiden ja palveluiden tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin osana omaa arkea yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Alan yritykset ja muut toimijat ovat keskeisessä roolissa yhteiskehittämisen mallissa.
SeAMKin restonomikoulutuksen Living Lab -mallin kehittäminen aloitettiin kutsumalla elinkeinoelämän edustajia ennakointityöpajaan. Siinä kerrottiin Living Lab -toiminnasta ja kerättiin yritysten näkemyksiä toimivasta yhteistyöstä. Yrittäjiltä kysyttiin lisäksi toimeksiantoja Living Lab -mallin pilotointiin. Kevään 2018 aikana on toteutettu kaksi pilottiprojektia. Seinäjoella Uppalan Kartanossa toteutettiin Pohjalaiset pidot -tapahtuma, jossa testattiin yritysasiakkaille suunnattua tarinallista elämysruokakonseptia. Toisessa pilotissa kehitettiin Kyrö Distillery Companyn tisleille makupareja ja tasting-annoksia. Kolmannessa pilotissa keväällä 2019 suunniteltiin ja testattiin Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan Karma-ravintolan toimeksiannosta elämyksellinen ruokapalvelupaketti.
Kaikki pilotit toteutettiin osana restonomikoulutusta ja opiskelijoilla oli päävastuu toimeksiantojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tässä raportissa kuvataan kolmen projektin toteutuksia ja saatuja kokemuksia luvuissa 3 ja 4. Piloteista saatujen kokemusten, yritysten kanssa käytyjen keskustelujen sekä benchmarkkaus-matkojen pohjalta on tuotettu ammattikorkeakouluille soveltuva Living Lab -toimintamalli. Kehittämisen prosessi ja malli kuvataan luvussa 5.