Mikä stressaa? Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia stressistä, stressinhallinnasta ja stressinhallintamini-intervention vaikuttavuudesta
Lavi, Suvi; Mäkinen, Anni (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165162
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia stressistä sekä mini-interventiokoulutuksen vaikuttavuudesta. Lisäksi työssä kuvataan opiskelijoilla käytössä olevia stressinhallintakeinoja.
Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu stressin, tilannetajun sekä resilienssin käsitteistä, stressin vaikutuksista niin fysiologisella kuin psykologisella tasolla sekä stres-siin vaikuttamisesta eri menetelmin. Lisäksi teoriaosuudessa avataan PREP-menetelmän käsitettä ja kuvataan, kuinka stressinhallinta on huomioitu Poliisiammattikorkeakoulun opetussuunnitelmassa. Lopuksi käydään lyhyesti läpi opinnäytetyömme taustalla vaikutta-neen mini-interventiokoulutuksen sekä siihen liittyneiden mittausten sisältöä.
Työ on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 14 (N=14) Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka osallistuivat keväällä 2019 oppi-laitoksessa järjestettyyn stressinhallintaan liittyvään hankkeeseen. Haastattelumenetelmänä käytimme teemahaastattelua.
Tulokset osoittavat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokevan stressiä esimerkik-si arkisista asioista ja oman mukavuusalueen ulkopuolella toimimisesta. Poliisin työhön liittyvistä asioista stressaaviksi koetaan äkilliset ja vaaralliset tilanteet sekä yleinen tietä-mättömyys. Opiskelijat kokevat oman stressinhallintakykynsä melko hyväksi, mutta sen kehittäminen on aloitettu vasta nykyisen koulutuksen tai aiemman työelämän tai urheilu-harrastusten myötä. Syvään hengittäminen sekä mielikuvaharjoittelu nousivat haastattelu-jen perusteella käytetyimmiksi stressinhallintakeinoiksi.
Opiskelijat uskovat tulosten perusteella stressinhallintamenetelmien vaikuttavuuteen ja niiden koulutusta toivottaisiin huomioitavan enemmän ja kokonaisvaltaisemmin heti kou-lutuksen alusta lähtien. Erityisen merkittäväksi opiskelijat kokevat sen, että kouluttajana toimii uskottava henkilö, jolla on menetelmien käytöstä omakohtaista kokemusta. Omalla harjoittelulla nähdään myös olevan suuri vaikutus siihen, kuinka paljon menetelmistä on työelämässä hyötyä.
Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu stressin, tilannetajun sekä resilienssin käsitteistä, stressin vaikutuksista niin fysiologisella kuin psykologisella tasolla sekä stres-siin vaikuttamisesta eri menetelmin. Lisäksi teoriaosuudessa avataan PREP-menetelmän käsitettä ja kuvataan, kuinka stressinhallinta on huomioitu Poliisiammattikorkeakoulun opetussuunnitelmassa. Lopuksi käydään lyhyesti läpi opinnäytetyömme taustalla vaikutta-neen mini-interventiokoulutuksen sekä siihen liittyneiden mittausten sisältöä.
Työ on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 14 (N=14) Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka osallistuivat keväällä 2019 oppi-laitoksessa järjestettyyn stressinhallintaan liittyvään hankkeeseen. Haastattelumenetelmänä käytimme teemahaastattelua.
Tulokset osoittavat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokevan stressiä esimerkik-si arkisista asioista ja oman mukavuusalueen ulkopuolella toimimisesta. Poliisin työhön liittyvistä asioista stressaaviksi koetaan äkilliset ja vaaralliset tilanteet sekä yleinen tietä-mättömyys. Opiskelijat kokevat oman stressinhallintakykynsä melko hyväksi, mutta sen kehittäminen on aloitettu vasta nykyisen koulutuksen tai aiemman työelämän tai urheilu-harrastusten myötä. Syvään hengittäminen sekä mielikuvaharjoittelu nousivat haastattelu-jen perusteella käytetyimmiksi stressinhallintakeinoiksi.
Opiskelijat uskovat tulosten perusteella stressinhallintamenetelmien vaikuttavuuteen ja niiden koulutusta toivottaisiin huomioitavan enemmän ja kokonaisvaltaisemmin heti kou-lutuksen alusta lähtien. Erityisen merkittäväksi opiskelijat kokevat sen, että kouluttajana toimii uskottava henkilö, jolla on menetelmien käytöstä omakohtaista kokemusta. Omalla harjoittelulla nähdään myös olevan suuri vaikutus siihen, kuinka paljon menetelmistä on työelämässä hyötyä.