Laatua etsivään nuorisotyöhön hyvällä esimiestyöllä: Johtamisen laatuindikaattorit
Mäkinen, Anu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286271
Tiivistelmä
Kehittämistyö tehtiin osana etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen toimintaa. Tarkoituksena oli luoda johtamisen työväline etsivän nuorisotyön esimiehille. Työn tilaajana toimi etsivän nuorisotyön osaamiskeskusen taustaorganisaationa vuosina 2018-2019 ollut Espoon kaupungin Nuorisopalvelut.
Kehittämistyön aineisto kerättiin työpajatyöskentelyillä, sähköisellä kyselylomakkeella ja tutkimuspäiväkirjan avulla. Aineistonkeruu pohjautui toimintatutkimuksen spiraalimalliin.
Työpajoja järjestetiin yhteensä kymmenen vuoden 2019 aikana. Työpajatyöskentelyyn osallistui yhteensä 126 henkilöä, joista 71 oli etsivän nuorisotyön esimiehiä. Työpajoilla tavoitettiin siis n. 30% etsivän nuorisotyön esimiehistä. Tutkimuspäiväkirjaa pidettiin perustuen työpajoissa käytyihin ryhmätyöskentelyiden purkukeskusteluihin.
Työpajoissa käyty keskustelu pohjasi Työterveyslaitoksen Hyvän johtamisen kriteereihin. Etsivän nuorisotyön johtamisen pystyi kiteyttämään kuuteen teemaan: osaamisen kehittäminen, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, ammatillisuuden johtaminen, vuorovaikutus ja luottamus, tiedolla johtaminen ja työn kehittäminen sekä verkostotyöskentely.
Näiden kuuden teeman alle muodostettiin johtamisen laatuindikaattoriehdotuksia, joista etsivän nuorisotyöntekijät sekä etsivän nuorisotyön esimiehet saivat loppuvuodesta 2019 äänestää mielestään tärkeitä ehdotuksia sähköisellä kyselylomakkeella. Sähköiseen äänestyskyselyyn vastasi 70 vastaajaa, joista 46 oli etsiviä nuorisotyöntekijöitä ja loput etsivän nuorisotyön esimiehiä.
Sähköisessä äänestykssä vastaajat saivat antaa kullekin indikaattoriehdotuksen tärkeysarvosanan asteikolla 1-5, joista 5 oli korkein. Vain kaksi indikaattoriehdotusta sai alle 3,0 jäävän tärkeysarvosanan.
Laatuindikaattoreita muodostui lopulta yhteensä kolmekymmentä, viisi jokaiseen teemaan. Laatuindikaattoreista työstettiin etsivän nuorisotyön esimiehille ITE -itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmää sekä HERTTA -itsearviointimatriisia yhdistelevä itsearviointi- ja kehittymistyökalu.
Työkalun jalkauttaminen tehdään vuoden 2020 aikana yhteistyössä kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksen sekä aluehallintoviraston kanssa.
Kehittämistyön aineisto kerättiin työpajatyöskentelyillä, sähköisellä kyselylomakkeella ja tutkimuspäiväkirjan avulla. Aineistonkeruu pohjautui toimintatutkimuksen spiraalimalliin.
Työpajoja järjestetiin yhteensä kymmenen vuoden 2019 aikana. Työpajatyöskentelyyn osallistui yhteensä 126 henkilöä, joista 71 oli etsivän nuorisotyön esimiehiä. Työpajoilla tavoitettiin siis n. 30% etsivän nuorisotyön esimiehistä. Tutkimuspäiväkirjaa pidettiin perustuen työpajoissa käytyihin ryhmätyöskentelyiden purkukeskusteluihin.
Työpajoissa käyty keskustelu pohjasi Työterveyslaitoksen Hyvän johtamisen kriteereihin. Etsivän nuorisotyön johtamisen pystyi kiteyttämään kuuteen teemaan: osaamisen kehittäminen, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, ammatillisuuden johtaminen, vuorovaikutus ja luottamus, tiedolla johtaminen ja työn kehittäminen sekä verkostotyöskentely.
Näiden kuuden teeman alle muodostettiin johtamisen laatuindikaattoriehdotuksia, joista etsivän nuorisotyöntekijät sekä etsivän nuorisotyön esimiehet saivat loppuvuodesta 2019 äänestää mielestään tärkeitä ehdotuksia sähköisellä kyselylomakkeella. Sähköiseen äänestyskyselyyn vastasi 70 vastaajaa, joista 46 oli etsiviä nuorisotyöntekijöitä ja loput etsivän nuorisotyön esimiehiä.
Sähköisessä äänestykssä vastaajat saivat antaa kullekin indikaattoriehdotuksen tärkeysarvosanan asteikolla 1-5, joista 5 oli korkein. Vain kaksi indikaattoriehdotusta sai alle 3,0 jäävän tärkeysarvosanan.
Laatuindikaattoreita muodostui lopulta yhteensä kolmekymmentä, viisi jokaiseen teemaan. Laatuindikaattoreista työstettiin etsivän nuorisotyön esimiehille ITE -itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmää sekä HERTTA -itsearviointimatriisia yhdistelevä itsearviointi- ja kehittymistyökalu.
Työkalun jalkauttaminen tehdään vuoden 2020 aikana yhteistyössä kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksen sekä aluehallintoviraston kanssa.