Ikäihmisten yhteisöllisyys ja sosiaalisuus- havainnointi ja haastattelututkimus Kuopion kaupungin palvelutaloissa

Abstract

Opinnäytetyön aihe syntyi halusta saada selville, miten ikäihmiset kokevat asumisen palvelutaloissa. Tarkastelen työssäni minkälaista yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta asukkaille on tarjolla.

Ikäihmiset ovat kasvava osa väestöstä ja heidän tarpeensa ja odotukset hyvästä elämästä tulisi tulla kuulluiksi. Tavoitteena oli selvittää neljässä palvelutalossa Kuopiossa, kuinka yhteisöllisyys ja sosiaalisuus niissä toteutuu. Se millaista viriketoimintaa siellä tarjotaan, ja osallistuvatko ikäihmiset niihin oli kiinnostava asia selvittää. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia eroavaisuuksia palvelutaloista löytyy. On todettu, että sosiaalisuus ja yhteisöllisyys vähentävät yksinäisyyttä ja yhteisillä toiminnoilla on ikäihmisten elämänlaatua parantava vaikutus.

Työn tilaajana oli Kuopion kaupungin vanhuspalvelut. Aihe koettiin kaupungin puolelta erittäin tärkeänä ja nähtiin tarpeelliseksi, että opinnäytetyössä tarkasteltaisiin kaikkia neljää Kuopion asumispalvelutaloa. Työ antoi kaupungille tietoa palvelutalojen asukkaiden kokemuksista, millaisena asuminen ja yhteisöllisyys niissä koetaan. Tulosten avulla saatiin vastauksia myös siihen, kuinka yhteisöllisyyttä voitaisiin kehittää.

Opinnäytetyö toteutettiin Kuopiossa neljässä palvelutalossa, joita olivat Mäntylä, Alava, Suokatu sekä Pyörö. Työssä on käytetty lähteitä, että teoriaa koskien vanhenemista, yhteisöllisyyttä sekä palveluasumista. Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia, teemahaastatteluja sekä lomakekyselyitä. Esimiestason haastatteluilla selvitin, kuinka yhteisöllisyys toteutuu palveluasumisessa esimiesten näkökulmasta ja kuinka tärkeänä sen merkitys nähdään. Lomakekyselyiden avulla selvitettiin aihetta talon asukkailta. Havainnointi palvelutaloissa oli isossa roolissa työtä tehtäessä.

Tuloksista kävi ilmi, että asukkaat kokevat olonsa yksinäiseksi eikä yhteistä tekemistä ole tarpeeksi. Palvelutaloissa on monipuolisesti järjestettyä toimintaa, mutta asukkaiden toimintaan osallistuminen on haasteellista. Jos asukas on muistisairas, kuten moni on, heidän on lähes mahdotonta mennä yksin mukaan toimintoihin. Kotihoidon resurssit eivät puolestaan riitä avustamaan asukkaiden viemisessä tapahtumiin. Paremmalla organisoinnilla erilaiset avustavat toimet olisivat varmasti mahdollisia, mutta siihen tarvitaan uudenlaisia menettelytapoja. Esimiesten näkemyksistä kävi ilmi, että yhteisöllisyys nähtiin erittäin tärkeänä osana asukkaiden päivittäistä elämää. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa erilaisissa ikäihmisten asumispalvelupaikoissa.