Mashallah! Tanssi on dialogi: Kehollinen työskentely kotoutumisen tukena
Taskinen, Nelli (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005148991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005148991
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaaja oli Humanistisen ammattikorkeakoulun Porukalla pääosaan hanke, jonka tavoitteena oli oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajanuorten tukeminen peruskouluopintojen loppuun viemisessä. Lisäksi hankkeessa pyrittiin lisäämään osallisuutta ja yhteiskunnallista integraatiota maahanmuuttajien keskuudessa kulttuurin keinoin. Hanke alkoi vuonna 2017 ja se kesti kaksi ja puoli vuotta. Hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Yhteistyökumppaneina ja osatoteuttajina hankkeessa olivat mm. Ryhmäteatteri sekä Uuden tanssin keskus Zodiak yhdessä Helsingin aikuislukion kanssa.
Tässä tutkimusellisessa kehittämistyössä seurattiin Porukalla pääosaan hankkeen Uuden tanssin keskus Zodiakin osuutta kaudella 2018–2019. Tarkoituksena oli löytää tietoa siitä, miten kehollinen taidetyöskentelyprosessi tukee kotoutumista. Opinnäytetyössä tutkitiin kehollista työskentelyä yhteisöön ja yhteiskuntaan kiinnittymisen, näkymisen, kuulumisen tunteen sekä kotoutumisen kahdensuuntaisuuden näkökulmista.
Työssä havainnoitiin osallistuvan havainnoinnin menetelmin hankkeen toimintaa ja haastateltiin yksilö- ja ryhmähaastatteluin hankkeeseen osallistuneita nuoria, Zodiakin senioritanssijoita sekä hankkeen taiteilijoita.
Työn tuloksissa todettiin, että tanssi ja kehollinen työskentely kiinnittää lähiyhteisöön ja sen myötä myös laajemmin yhteiskuntaan, helpottaa kotoutumista ja se auttaa myös oppimisessa. On kuitenkin merkityksellistä, minkälaisella orientaatiolla työskentelee. Kehollisten menetelmien pitää olla tarkkaan harkittuja ja tavoitteellisia. Tavoitteellisuus on myös olennaista monensuuntaisen kotoutumisen toteutumiselle. Kehittämisajatukseksi nousee se, että kotouttamistoimenpiteiden tulisi kohdistua monensuuntaisesti maahanmuuttajien, valtaväestön ja eri ryhmien kotoutumiseen toisiinsa nähden.
Kehollinen työskentely ja julkisessa teoksessa mukana oleminen olivat merkityksellisiä kotoutumisen kannalta. Keskeistä oli lupa tulla näkyväksi ja tunnustetuksi yhteiskunnassa teoksen esittämisen myötä. Vaikka maahanmuuttajat ovat usein haavoittuvassa asemassa ja joskus jopa vaarassakin, on tärkeää, että kotoutumistoimenpiteiden toteuttajat ovat rohkeita ja antavat ihmisille paikkoja ja tilanteita näkymiselle ja sille, että myös yleisö odottaa ja jopa vaatii näkymistä.
Se, että maahanmuuttajanuorella on verkostoa ja riittävästi kantaväestöön kuuluvia kontakteja on kotoutumisen kannalta tärkeää. Kehollinen työskentely ja teoksen rakentaminen yhdessä Zodiakin senioritanssijoiden kanssa synnytti yhteisöllisyyttä ja luontaista kotoutumista monensuuntaisesti. Tämä niin kutsuttu varamummous kuvastaa näkymistä, kuulumista, kiinnittymistä ja luottamusta, se myös kiinnittyy tunnustamisen teemoihin. Senioritanssijat ja nuoret muodostivat oman yhteisön, turvallisen ryhmän, jonka rakenteet tuottivat monensuuntaista kotoutumista.
Tässä tutkimusellisessa kehittämistyössä seurattiin Porukalla pääosaan hankkeen Uuden tanssin keskus Zodiakin osuutta kaudella 2018–2019. Tarkoituksena oli löytää tietoa siitä, miten kehollinen taidetyöskentelyprosessi tukee kotoutumista. Opinnäytetyössä tutkitiin kehollista työskentelyä yhteisöön ja yhteiskuntaan kiinnittymisen, näkymisen, kuulumisen tunteen sekä kotoutumisen kahdensuuntaisuuden näkökulmista.
Työssä havainnoitiin osallistuvan havainnoinnin menetelmin hankkeen toimintaa ja haastateltiin yksilö- ja ryhmähaastatteluin hankkeeseen osallistuneita nuoria, Zodiakin senioritanssijoita sekä hankkeen taiteilijoita.
Työn tuloksissa todettiin, että tanssi ja kehollinen työskentely kiinnittää lähiyhteisöön ja sen myötä myös laajemmin yhteiskuntaan, helpottaa kotoutumista ja se auttaa myös oppimisessa. On kuitenkin merkityksellistä, minkälaisella orientaatiolla työskentelee. Kehollisten menetelmien pitää olla tarkkaan harkittuja ja tavoitteellisia. Tavoitteellisuus on myös olennaista monensuuntaisen kotoutumisen toteutumiselle. Kehittämisajatukseksi nousee se, että kotouttamistoimenpiteiden tulisi kohdistua monensuuntaisesti maahanmuuttajien, valtaväestön ja eri ryhmien kotoutumiseen toisiinsa nähden.
Kehollinen työskentely ja julkisessa teoksessa mukana oleminen olivat merkityksellisiä kotoutumisen kannalta. Keskeistä oli lupa tulla näkyväksi ja tunnustetuksi yhteiskunnassa teoksen esittämisen myötä. Vaikka maahanmuuttajat ovat usein haavoittuvassa asemassa ja joskus jopa vaarassakin, on tärkeää, että kotoutumistoimenpiteiden toteuttajat ovat rohkeita ja antavat ihmisille paikkoja ja tilanteita näkymiselle ja sille, että myös yleisö odottaa ja jopa vaatii näkymistä.
Se, että maahanmuuttajanuorella on verkostoa ja riittävästi kantaväestöön kuuluvia kontakteja on kotoutumisen kannalta tärkeää. Kehollinen työskentely ja teoksen rakentaminen yhdessä Zodiakin senioritanssijoiden kanssa synnytti yhteisöllisyyttä ja luontaista kotoutumista monensuuntaisesti. Tämä niin kutsuttu varamummous kuvastaa näkymistä, kuulumista, kiinnittymistä ja luottamusta, se myös kiinnittyy tunnustamisen teemoihin. Senioritanssijat ja nuoret muodostivat oman yhteisön, turvallisen ryhmän, jonka rakenteet tuottivat monensuuntaista kotoutumista.