Kuvasta kokemukseksi. Särestöniemi-museon digitaalisen yleisötyön kehittäminen
Tuomisto, Taru (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511609
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee Kittilässä sijaitsevan, taiteilija Reidar Särestöniemen (1925-1981) koti- ja taidemuseon digitaalisen yleisötyön kehittämistä. Tutkimusmenetelminä olivat asiakaskysely, vertaisarviointi sekä ajatushautomo. Hain niiden avulla vastauksia sille, millaista digitaalista sisältöä tai palveluita Särestöniemi-museon kävijät toivovat sekä millaista käytettävyyttä eri digialustoille tai museon tuottamalle sisällöille halutaan.
Digitaalisilla alustoilla toteutettava yleisötyö on museoissa viime vuosina lisääntynyt tuoden esiin uusia mahdollisuuksia erilaisten, jopa uusien yleisöjen tavoittamiseen.
Museoiden saavutettavuustavoitteet ulottuvat enenevissä määrin museorakennusten seinien ulkopuolelle ja Euroopan Unionin uusi saavutettavuuslaki luo kulttuuriorganisaatioille paineita myös verkkoaineistojen käytön mahdollistamiselle henkilön taustasta riippumatta.
Kehitystyö reflektoi lähdeaineistojen perusteella museoalan suhtautumista digitaaliseen
yleisötyöhön ja sen vuorovaikutuksellisuuteen. Siinä syvennytään digitaaliseen kulttuuriperintöön liittyviin kysymyksiin, kuten avoimeen dataan, osallistamisen mahdollisuuksiin, tekijänoikeuksiin ja muihin rajoituksiin. Kulttuuriperintöön osallistuminen ja jaettu asiantuntijuus ovat museoille tavoitteita, joita voi toteuttaa myös digitaalisilla alustoilla. Ne edellyttävät museoilta aineistojen avaamista sekä yhteiskehittämisosaamista.
Työn tuloksena on kehitysehdotuksia digitaalisilla alustoilla tapahtuvan yleisötyön toteuttamiseen, kuten museon verkkokauppa, mobiiliopas, museon kokoelmien osittainen avaaminen, nettisivujen kehittäminen sekä joukkoistuskokeilut. Tutkimustyössä keskiössä ollut asiakasnäkökulma sekä osittain olemassa oleville museopalvelualustoille suunnatut kehitysehdotukset ovat helposti muiden museoiden hyödynnettävissä.
Lisäksi voidaan todeta, että yksittäisten organisaatioiden on suositeltavaa kehittää yleisötyön sisältöjä yhdessä muiden kulttuuriperinnön sekä teknologian ammattilaisten kanssa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että erilaiset yleisöt toivovat hieman erilaisia sisältöjä ja palveluita. Näin ollen museon on tunnettava asiakkaansa. Yleisö kannattaa segmentoida ennen sisältöjen kehittämistä ja jakamista tiedon vaikuttavuuden sekä sen saavutettavuuden mahdollistamiseksi.
Digitaalisilla alustoilla toteutettava yleisötyö on museoissa viime vuosina lisääntynyt tuoden esiin uusia mahdollisuuksia erilaisten, jopa uusien yleisöjen tavoittamiseen.
Museoiden saavutettavuustavoitteet ulottuvat enenevissä määrin museorakennusten seinien ulkopuolelle ja Euroopan Unionin uusi saavutettavuuslaki luo kulttuuriorganisaatioille paineita myös verkkoaineistojen käytön mahdollistamiselle henkilön taustasta riippumatta.
Kehitystyö reflektoi lähdeaineistojen perusteella museoalan suhtautumista digitaaliseen
yleisötyöhön ja sen vuorovaikutuksellisuuteen. Siinä syvennytään digitaaliseen kulttuuriperintöön liittyviin kysymyksiin, kuten avoimeen dataan, osallistamisen mahdollisuuksiin, tekijänoikeuksiin ja muihin rajoituksiin. Kulttuuriperintöön osallistuminen ja jaettu asiantuntijuus ovat museoille tavoitteita, joita voi toteuttaa myös digitaalisilla alustoilla. Ne edellyttävät museoilta aineistojen avaamista sekä yhteiskehittämisosaamista.
Työn tuloksena on kehitysehdotuksia digitaalisilla alustoilla tapahtuvan yleisötyön toteuttamiseen, kuten museon verkkokauppa, mobiiliopas, museon kokoelmien osittainen avaaminen, nettisivujen kehittäminen sekä joukkoistuskokeilut. Tutkimustyössä keskiössä ollut asiakasnäkökulma sekä osittain olemassa oleville museopalvelualustoille suunnatut kehitysehdotukset ovat helposti muiden museoiden hyödynnettävissä.
Lisäksi voidaan todeta, että yksittäisten organisaatioiden on suositeltavaa kehittää yleisötyön sisältöjä yhdessä muiden kulttuuriperinnön sekä teknologian ammattilaisten kanssa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että erilaiset yleisöt toivovat hieman erilaisia sisältöjä ja palveluita. Näin ollen museon on tunnettava asiakkaansa. Yleisö kannattaa segmentoida ennen sisältöjen kehittämistä ja jakamista tiedon vaikuttavuuden sekä sen saavutettavuuden mahdollistamiseksi.