Työyhteisön työnohjausprosessi yhteisöllisen jaetun johtajuuden tukena ja kehittäjänä : Asiantuntija-työpariyhteistyön merkitys ja mahdollisuudet
Hynynen, Elina (2020)
Hynynen, Elina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012612
Tiivistelmä
Opinäytetyössä tutkitaan yhteisöllisen jaetun johtajuuden kehittämistä ja kehittymistä työnohjausprosessissa. Tutkimuskysymyksenä on, miten työnohjaustyöskentely ja sen aikana tapahtuva työnohjaajan ja esimiehen välinen asiantuntija-työpariyhteistyö voi tukea ja kehittää yhteisöllistä jaettua johtajuutta. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan, millä tavoin työyhteisön kehittäminen työnohjaustyöskentelyn avulla mahdollistaa jaetun johtajuuden tilan ja mallin kasvun sekä mikä merkitys sillä on työyhteisössä. Jaettua johtajuutta ja sen kehittämistä tarkastellaan Aini-Kristiina Jäppisen (2012) työyhteisön kehittämisen kymmenen avaimen avulla.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä työnohjauksen asiantuntijaa. Asiantuntijuus määriteltiin henkilön vankan työnohjaustiedon ja -taidon perusteella, mikä tarkoitti muun muassa keskimäärin kahtakymmentäviittä työnohjaustyövuotta. Lisäksi haastateltiin viittä esimiestä, jotka ovat osallistuneet vähintään puolen vuoden ajan työyhteisönsä työnohjaukssen ja tehneet prosessin aikana asiantuntija-työpariyhteistyötä työnohjaajan kanssa.
Työnohjauksen kirjallisuudessa esimiehen rooli työnohjausprosessissa nähdään osallistuvana. Jostain syytä todellinen toteuma on kuitenkin usein toinen. Monesti esimies jää pois prosessista. Hänet joko suljetaan pois tai hän jättäytyy itse työyhteisönsä työnohjauksesta. Tämä tuo ison haasteen yhteisöllisen jaetun johtajuuden kehittämiselle ja kehittymiselle.
Jaettu johtajuus on yhteisöllisyyden ytimen keskus. Se on tila, jossa saa antaa ja ottaa vastaan. Jaetun johtajuuden ilmentymä on moniäänisyyden sopuisuutta, jossa vastuu lopputuloksesta on yhteinen. Yhteisöllinen jaetun johtajuuden tila synnyttää merkityksellistä vuorovaikutusta. Sen osaaminen rakentuu kykyjen ja taitojen mahdollistamisesta sekä tahdosta oppia uutta yhteisen hyvän eduksi. Kun johtaminen on viisaasti jaettu, ihmiset sitoutuvat sekä tunnustavat yhteiset arvot ja periaatteet. Jaetun johtajuuden malli luo lähtökohdat neuvottelullle, jossa päätöksentekoprosessiin osallistuvat kaikki ne, joita kyseinen asia jollain tavoin koskee. Yhteisöllisen jaetun johtajuuden perusta on luottamus sekä oman toiminnan arviointi suhteessa yhteiseen toimintaan.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että työnohjausprosessi ja sen yksittäiset istunnot sekä samaan aikaan taustalla tapahtuva asiantuntija-työpariyhteistyö tukee ja kehittää yhteisöllistä jaettua johtajuutta monella tapaa. Ohjaustilanteissa voidaan työnohjaajan toimesta muun muassa mallintaa eri tavoin jaetun johtajuuden toimintaa. Yhteisöllisen jaetun johtajuuden oppimista, sisäistämistä ja toteuttamista edistää myös se, että esimies saa harjoitella sitä kannatellusti työnohjaustilanteessa omasta roolistaan käsin. Sama pätee esimiehen johdettavina olevien henkilöiden kanssa, jotka saavat myös työnohjaustilanteessa harjoitella tuetusti yhteisöllisen jaetun johtajuuden mallia sekä tilan luomista. Näin johtajuus voi alkaa jakautua ja ilmentyä yhteisöllisesti työn kautta. Lisäksi tuloksista voidaan todeta, että työpariyhteistyö on edellytys koko organisaatiota palvelevalle työnohjaukselle. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työnohjaustyössä ja sitä tukevassa työnohjaajan ja esimiehen välisessä yhteistyössä kun kehitetään ja tuetaan yhteisöllistä jaettua johtajuutta. Tuloksia voidaan myös soveltaa missä tahansa yhteistyösuhteessa, jossa tehdään valintoja ja päätöksiä sekä kannetaan tavoitteellisesti vastuuta jonkin yhteisen asian puolesta.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä työnohjauksen asiantuntijaa. Asiantuntijuus määriteltiin henkilön vankan työnohjaustiedon ja -taidon perusteella, mikä tarkoitti muun muassa keskimäärin kahtakymmentäviittä työnohjaustyövuotta. Lisäksi haastateltiin viittä esimiestä, jotka ovat osallistuneet vähintään puolen vuoden ajan työyhteisönsä työnohjaukssen ja tehneet prosessin aikana asiantuntija-työpariyhteistyötä työnohjaajan kanssa.
Työnohjauksen kirjallisuudessa esimiehen rooli työnohjausprosessissa nähdään osallistuvana. Jostain syytä todellinen toteuma on kuitenkin usein toinen. Monesti esimies jää pois prosessista. Hänet joko suljetaan pois tai hän jättäytyy itse työyhteisönsä työnohjauksesta. Tämä tuo ison haasteen yhteisöllisen jaetun johtajuuden kehittämiselle ja kehittymiselle.
Jaettu johtajuus on yhteisöllisyyden ytimen keskus. Se on tila, jossa saa antaa ja ottaa vastaan. Jaetun johtajuuden ilmentymä on moniäänisyyden sopuisuutta, jossa vastuu lopputuloksesta on yhteinen. Yhteisöllinen jaetun johtajuuden tila synnyttää merkityksellistä vuorovaikutusta. Sen osaaminen rakentuu kykyjen ja taitojen mahdollistamisesta sekä tahdosta oppia uutta yhteisen hyvän eduksi. Kun johtaminen on viisaasti jaettu, ihmiset sitoutuvat sekä tunnustavat yhteiset arvot ja periaatteet. Jaetun johtajuuden malli luo lähtökohdat neuvottelullle, jossa päätöksentekoprosessiin osallistuvat kaikki ne, joita kyseinen asia jollain tavoin koskee. Yhteisöllisen jaetun johtajuuden perusta on luottamus sekä oman toiminnan arviointi suhteessa yhteiseen toimintaan.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että työnohjausprosessi ja sen yksittäiset istunnot sekä samaan aikaan taustalla tapahtuva asiantuntija-työpariyhteistyö tukee ja kehittää yhteisöllistä jaettua johtajuutta monella tapaa. Ohjaustilanteissa voidaan työnohjaajan toimesta muun muassa mallintaa eri tavoin jaetun johtajuuden toimintaa. Yhteisöllisen jaetun johtajuuden oppimista, sisäistämistä ja toteuttamista edistää myös se, että esimies saa harjoitella sitä kannatellusti työnohjaustilanteessa omasta roolistaan käsin. Sama pätee esimiehen johdettavina olevien henkilöiden kanssa, jotka saavat myös työnohjaustilanteessa harjoitella tuetusti yhteisöllisen jaetun johtajuuden mallia sekä tilan luomista. Näin johtajuus voi alkaa jakautua ja ilmentyä yhteisöllisesti työn kautta. Lisäksi tuloksista voidaan todeta, että työpariyhteistyö on edellytys koko organisaatiota palvelevalle työnohjaukselle. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työnohjaustyössä ja sitä tukevassa työnohjaajan ja esimiehen välisessä yhteistyössä kun kehitetään ja tuetaan yhteisöllistä jaettua johtajuutta. Tuloksia voidaan myös soveltaa missä tahansa yhteistyösuhteessa, jossa tehdään valintoja ja päätöksiä sekä kannetaan tavoitteellisesti vastuuta jonkin yhteisen asian puolesta.