Päihteiden osuus ja merkitys Väyrylä lastenkotiin sijoitettujen nuorten elämässä
Hentunen, Samuli (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052413270
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarjoaa tietoa 13-17-vuotiaiden nuorten päihteiden käytöstä. Opinnäytetyössä käydään läpi nuorten päihteiden käyttöä ja asenteita Suomessa aiempiin tutkimuksiin pohjautuen. Tietoa verrataan kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten tilanteeseen haastattelemalla erään lastenkodin nuoria.
Haastateltavia nuoria oli viisi ja heiltä kysytiin päihteiden käytön ja asenteiden lisäksi päihdetietoudesta, sekä sijaishuoltopaikan osuudesta nuoren päihteiden käyttöön. Tilaajana toimi yksityinen lastensuojelupalveluita tuottava taho. Opinnäytetyö toteutettiin anonyymisti ja lastenkotia kutsutaan tässä työssä Väyryläksi.
Väyrylä on 14-paikkainen lastenkoti, joka tarjoaa sijaishuoltoa nuorisoikäisille lapsille. Väyrylässä tehtävä päihdetyö keskittyy lähinnä kasvatustyön kautta tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön. Päihteiden käytön yhteydessä saatetaan myös seuloa päihteiden käyttöä. Opinnäytetyön oli tarkoitus tuottaa tilaajalle ajankohtaista kuvaa, Väyrylässä asuvien nuorten suhteesta päihteisiin. Väyrylässä tietoa voidaan hyödyntää päihdeosaamisen syventämisessä.
Tuotoksena syntyi myös päihdekortti. Päihdekortti sisältää tietoutta yleisimmistä päihteistä nuorten keskuudessa, sekä päihdehäiriön ja päihderiippuvuuden kriteeristön. Korttia voidaan käyttää nuorten kasvatustyössä työkaluna, esimerkiksi päihteistä keskusteltaessa.
Opinnäytetyö suoritettiin käyttäen laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistoa kerättiin tutustumalla kirjallisuuteen ja haastattelemalla nuoria. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, jossa ei ole tarkkoja kysymyksiä, vaan haastateltavien kanssa käydään läpi eri teemoihin sisältyviä aiheita. Aineistoa kerättiin myös aiemmista tutkimuksista.
Tuloksena voitiin päätellä lastensuojeluasiakkaiden ja palveluiden ulkopuolella elävien nuorten päihteiden käytön poikkeavan toisistaan joissain määrin.
Sijaishuoltoa ei ole laajasti tutkittu Suomessa, vaikka tälle on selkeä tarve. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten määrä on kasvanut suuresti 2000-luvulla. Päihteiden käyttö on tutkittu aihe ja päihteiden käytön seurauksien tiedetään olevan iso tekijä nuoren kehityksessä. Vahinkoa saadaan aikaan sitä enemmän, mitä nuorempana käyttö aloitetaan. Kokeilujenkin lykkäämisellä mahdollisimman myöhäiseksi, voidaan vaikuttaa haitallisiin seurauksiin.
Ehkäisevään päihdetyöhön on panostettu laajasti ja sen viemistä erityisryhmille täytyisi myös edistää mahdollisimman paljon.
Haastateltavia nuoria oli viisi ja heiltä kysytiin päihteiden käytön ja asenteiden lisäksi päihdetietoudesta, sekä sijaishuoltopaikan osuudesta nuoren päihteiden käyttöön. Tilaajana toimi yksityinen lastensuojelupalveluita tuottava taho. Opinnäytetyö toteutettiin anonyymisti ja lastenkotia kutsutaan tässä työssä Väyryläksi.
Väyrylä on 14-paikkainen lastenkoti, joka tarjoaa sijaishuoltoa nuorisoikäisille lapsille. Väyrylässä tehtävä päihdetyö keskittyy lähinnä kasvatustyön kautta tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön. Päihteiden käytön yhteydessä saatetaan myös seuloa päihteiden käyttöä. Opinnäytetyön oli tarkoitus tuottaa tilaajalle ajankohtaista kuvaa, Väyrylässä asuvien nuorten suhteesta päihteisiin. Väyrylässä tietoa voidaan hyödyntää päihdeosaamisen syventämisessä.
Tuotoksena syntyi myös päihdekortti. Päihdekortti sisältää tietoutta yleisimmistä päihteistä nuorten keskuudessa, sekä päihdehäiriön ja päihderiippuvuuden kriteeristön. Korttia voidaan käyttää nuorten kasvatustyössä työkaluna, esimerkiksi päihteistä keskusteltaessa.
Opinnäytetyö suoritettiin käyttäen laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistoa kerättiin tutustumalla kirjallisuuteen ja haastattelemalla nuoria. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, jossa ei ole tarkkoja kysymyksiä, vaan haastateltavien kanssa käydään läpi eri teemoihin sisältyviä aiheita. Aineistoa kerättiin myös aiemmista tutkimuksista.
Tuloksena voitiin päätellä lastensuojeluasiakkaiden ja palveluiden ulkopuolella elävien nuorten päihteiden käytön poikkeavan toisistaan joissain määrin.
Sijaishuoltoa ei ole laajasti tutkittu Suomessa, vaikka tälle on selkeä tarve. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten määrä on kasvanut suuresti 2000-luvulla. Päihteiden käyttö on tutkittu aihe ja päihteiden käytön seurauksien tiedetään olevan iso tekijä nuoren kehityksessä. Vahinkoa saadaan aikaan sitä enemmän, mitä nuorempana käyttö aloitetaan. Kokeilujenkin lykkäämisellä mahdollisimman myöhäiseksi, voidaan vaikuttaa haitallisiin seurauksiin.
Ehkäisevään päihdetyöhön on panostettu laajasti ja sen viemistä erityisryhmille täytyisi myös edistää mahdollisimman paljon.