Muutokset kannabiksen kasvatusrikosten esitutkinnassa
Laukkanen, Janne (2020)
Laukkanen, Janne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417045
Tiivistelmä
Kannabistuotteita käytetään päihdeaineena laajasti eripuolilla maailmaa. Kannabistuotteet ovat Suomessa luokiteltu huumausaineiksi, minkä vuoksi kannabiksen kasvattaminen täyttää huumausainerikoksen tunnusmerkistön. Koska kannabistuotteita on hyvin vaikeaa saada haltuunsa laillisesti, luo huumausainemarkkinat kannabiskasvien ammattimaisille viljelijöille mahdollisuuden ansaita oikeudetonta rikoshyötyä.
Poliisi suorittaa kannabiksen kasvatusrikosten esitutkinnan. Esitutkinnan prosessi on kuitenkin muuttunut siten, että kannabiskasveille tehtävä THC-määritys tehdään paikallispoliisilaitoksissa, kun aikaisemmin kasvit tutkittiin KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa. Nykyinen malli on keventänyt KRP:n rikosteknisen laboratorion työtaakkaa, mutta se on vaikuttanut myös paikallispoliisilaitoksiin. Tämän vuoksi tässä KRP:n rikosteknisen laboratorion tilaustyössä tutkittiin nykyisen mallin vaikutuksia paikallispoliisilaitoksiin ja toisaalta nykyisen mallin mukaisen esitutkinnan riittävyyttä syyttäjille.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin Helsingin
poliisilaitoksen huumausainerikoksia tutkivia rikostutkijoita sekä Etelä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjiä. Tulokset osoittivat, että pääsääntöisesti nykyinen malli on hyvä ja riittää syyttäjille syyteharkintaa varten, mutta mallissa on kuitenkin vielä kehitettävää. Kehitysehdotukset ja -tarpeet koskevat lähinnä ammattimaisia viljelytapauksia, joiden esitutkintaa syyteharkintaa varten tulisi haastateltavien mielestä olla vaihtoehtoisia toimintamalleja todellisen rikosvastuun osoittamiseksi ja toteuttamiseksi.
Tutkimuksen tuloksia ja kehitysehdotuksia voidaan selvittää ja kokeilla poliisihallinnossa. Tämä vaatii kuitenkin selkeää ohjeistusta ja hyvää syyttäjäyhteistyötä. Vaihtoehtoisilla toimintamalleilla olisi mahdollisuus vaikuttaa rikosvastuun toteutumiseen ja valtiolle tuomittavan rikoshyödyn määrään. Näiden myötä on mahdollista vaikuttaa myös oikeuskäytäntöön tulevaisuudessa.
Poliisi suorittaa kannabiksen kasvatusrikosten esitutkinnan. Esitutkinnan prosessi on kuitenkin muuttunut siten, että kannabiskasveille tehtävä THC-määritys tehdään paikallispoliisilaitoksissa, kun aikaisemmin kasvit tutkittiin KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa. Nykyinen malli on keventänyt KRP:n rikosteknisen laboratorion työtaakkaa, mutta se on vaikuttanut myös paikallispoliisilaitoksiin. Tämän vuoksi tässä KRP:n rikosteknisen laboratorion tilaustyössä tutkittiin nykyisen mallin vaikutuksia paikallispoliisilaitoksiin ja toisaalta nykyisen mallin mukaisen esitutkinnan riittävyyttä syyttäjille.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin Helsingin
poliisilaitoksen huumausainerikoksia tutkivia rikostutkijoita sekä Etelä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjiä. Tulokset osoittivat, että pääsääntöisesti nykyinen malli on hyvä ja riittää syyttäjille syyteharkintaa varten, mutta mallissa on kuitenkin vielä kehitettävää. Kehitysehdotukset ja -tarpeet koskevat lähinnä ammattimaisia viljelytapauksia, joiden esitutkintaa syyteharkintaa varten tulisi haastateltavien mielestä olla vaihtoehtoisia toimintamalleja todellisen rikosvastuun osoittamiseksi ja toteuttamiseksi.
Tutkimuksen tuloksia ja kehitysehdotuksia voidaan selvittää ja kokeilla poliisihallinnossa. Tämä vaatii kuitenkin selkeää ohjeistusta ja hyvää syyttäjäyhteistyötä. Vaihtoehtoisilla toimintamalleilla olisi mahdollisuus vaikuttaa rikosvastuun toteutumiseen ja valtiolle tuomittavan rikoshyödyn määrään. Näiden myötä on mahdollista vaikuttaa myös oikeuskäytäntöön tulevaisuudessa.