Kuurojen naisten osallistuminen Suomen Kuurojen Urheiluliiton toimintaan
Uhlenius, Iina (2020)
Uhlenius, Iina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091020319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091020319
Tiivistelmä
Suomessa toimii urheiluliitot eri kohderyhmille. Suomen Kuurojen Urheiluliitto on yksi niistä. Liiton
kohderyhmänä ovat viittomakieliset ja muut kuulovammaisryhmät kuten sisäkorvaistutteiset ja
huonokuuloiset.
Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry (SKUL) on perustettu vuonna 1920 ja se on Suomen vanhin
vammaisurheilujärjestö, jolla on 13 jäsenseuraa ja jäseniä yhteensä noin 1000. SKUL toimii
jäsenseurojensa keskusjärjestönä ohjaten, kouluttaen ja johtaen niiden toimintaa ja SKUL:n
päätavoitteena on luoda mahdollisimman tasa-arvoiset liikunta- ja urheiluolosuhteet Suomen
kuulovammaisille ihmisille.
SKUL:n kilpailutoiminta on hyvin vilkasta. Kilpailutoimintaa on kaikilla tasoilla: SM-, PBM-, EM-,
MM-kilpailut sekä Kesä- ja Talviolympialaiset eli Deaflympics.
Miesten osallistuminen on ollut vilkasta alusta saakka useassa lajissa, mutta naisten osallistuminen
on ollut vaihtelevaa ja harvinaisemmassa lajissa. On ollut tiedossa enemmän kuuroja naisurheilijoita
tai liikunnasta kiinnostuneita kuuroja naisia, mutta heidän osallistuminen ei ole aina näkynyt. Joten
tämä opinnäytetyö käsittelee kuurojen naisten osallistumisesta, mahdollisista haasteista ja uusista
ehdotuksista heidän näkökulmien ja kokemusten avulla. Tavoitteena on edistää naisten
osallistumista liiton toiminnassa. Aihe on myös ajankohtainen, sillä naisten asema
urheilumaailmassa on ollut puheenaiheena viime aikoina.
Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus, jossa menetelminä käytin yksilö- ja
teemahaastattelu ja kyselylomake sosiaalisessa mediassa.
Tuloksissa tuli ilmi, että tasa-arvoisuus, liikuntatarjonta, rahavara ja urheiluyhteisöön kuuluvuus
ovat vaikuttaneet osallistumiseen. Toivotaan tasa-arvoisempaa kohtelua, monipuolisempaa
liikuntatarjontaa, parempaa rahavaraa ja parempaa yhteisöön kuuluvuuden tunnetta, että kaikki
naisliikkujat kuuluvat tähän yhteisöön eikä vain kilpailijat.
Ehdotetaan pohtimaan naisten urheilun panostuksesta, perustamaan naistyöryhmän naisten
urheilun hyväksi ja toiminnan johtamisen ja varainhankinnan kehittäminen.
kohderyhmänä ovat viittomakieliset ja muut kuulovammaisryhmät kuten sisäkorvaistutteiset ja
huonokuuloiset.
Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry (SKUL) on perustettu vuonna 1920 ja se on Suomen vanhin
vammaisurheilujärjestö, jolla on 13 jäsenseuraa ja jäseniä yhteensä noin 1000. SKUL toimii
jäsenseurojensa keskusjärjestönä ohjaten, kouluttaen ja johtaen niiden toimintaa ja SKUL:n
päätavoitteena on luoda mahdollisimman tasa-arvoiset liikunta- ja urheiluolosuhteet Suomen
kuulovammaisille ihmisille.
SKUL:n kilpailutoiminta on hyvin vilkasta. Kilpailutoimintaa on kaikilla tasoilla: SM-, PBM-, EM-,
MM-kilpailut sekä Kesä- ja Talviolympialaiset eli Deaflympics.
Miesten osallistuminen on ollut vilkasta alusta saakka useassa lajissa, mutta naisten osallistuminen
on ollut vaihtelevaa ja harvinaisemmassa lajissa. On ollut tiedossa enemmän kuuroja naisurheilijoita
tai liikunnasta kiinnostuneita kuuroja naisia, mutta heidän osallistuminen ei ole aina näkynyt. Joten
tämä opinnäytetyö käsittelee kuurojen naisten osallistumisesta, mahdollisista haasteista ja uusista
ehdotuksista heidän näkökulmien ja kokemusten avulla. Tavoitteena on edistää naisten
osallistumista liiton toiminnassa. Aihe on myös ajankohtainen, sillä naisten asema
urheilumaailmassa on ollut puheenaiheena viime aikoina.
Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus, jossa menetelminä käytin yksilö- ja
teemahaastattelu ja kyselylomake sosiaalisessa mediassa.
Tuloksissa tuli ilmi, että tasa-arvoisuus, liikuntatarjonta, rahavara ja urheiluyhteisöön kuuluvuus
ovat vaikuttaneet osallistumiseen. Toivotaan tasa-arvoisempaa kohtelua, monipuolisempaa
liikuntatarjontaa, parempaa rahavaraa ja parempaa yhteisöön kuuluvuuden tunnetta, että kaikki
naisliikkujat kuuluvat tähän yhteisöön eikä vain kilpailijat.
Ehdotetaan pohtimaan naisten urheilun panostuksesta, perustamaan naistyöryhmän naisten
urheilun hyväksi ja toiminnan johtamisen ja varainhankinnan kehittäminen.